Unsplash: Sydney Sims

Saako hoitaja turhautua työssään?

Muutaman viikon takaisessa blogitekstissäni pohdin koronaan sairastuneiden rokottamattomuutta sekä sen aiheuttamia tunteita ja ajatuksia hoitohenkilökunnassa. Samasta asiasta on menneillä viikoilla kirjoitettu myös muualla, esimerkiksi Helsingin Sanomissa. Samankaltaisia kokemuksia ja tunnelmia on siis muillakin teho-osastoilla ja varmasti myös yleisesti sairaanhoidon henkilöstöllä.

Miltei kaikkien näiden juttujen keskusteluketjuista löytyy kommentteja siitä, miten ”hoitajat voivat vaihtaa alaa, jos ei työ miellytä tai sitä ei kestä”. Tulkitsen nämä kommentit niin, että tietoisuus hoitohenkilökunnan turhautumisesta on ilmeisesti kommentoijille jollain lailla kestämätön ajatus. Ja niinpä se kai onkin. Potilaaksi päätyessä ihmisen on varmasti ikävä tiedostaa, että hoitaja voikin olla todella turhautunut työssään.

Mitä turhautuminen sanana oikein tarkoittaa? Sanakirja määrittelee sanan seuraavasti: ”Kokea toimintansa turhaksi, hyödyttömäksi, pettyä, frustroitua”. 

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Miksi hoitaja sitten kokee työnsä turhaksi tai hyödyttömäksi? Koronapotilaiden kohdalla turhautumista aiheuttaa ennen kaikkea tieto siitä, että hoitokeinomme vakavaa tautimuotoa vastaan ovat todella rajalliset. Kun virus tuhoaa keuhkokudosta, emme pysty korjaamaan kyseistä aluetta mitenkään. Tällaiset potilaat joutuvat siis elämään jonkinasteisen keuhkovaurion kanssa usein loppuelämänsä. Se on surullista, erityisesti potilaalle itselleen ja hänen läheisilleen, mutta myös hoitajaa surettaa potilaan tilanne. 

Koronapotilaat eivät kuitenkaan ole ainoa ryhmä, joiden hoito turhauttaa hoitajaa. Turhauttavia asioita ja tilanteita on melkoinen joukko.

Turhauttavaa on hoitaa potilasta, joka ei ole noudattanut hoito-ohjeita, syönyt määrättyjä lääkkeitään tai käynyt sovituissa kontrolleissa lääkärissä ja jonka vointi on nyt huonontunut sairaalahoitoa vaativaksi. On myös turhauttavaa hoitaa potilasta, joka on ajanut päihteen vaikutuksen alaisena autolla sillan pylvääseen ja makaa nyt aivovammautuneena, tajuttomana teho-osastolla. Turhauttavaa on myös yrittää kirjata potilaan hoitoon liittyviä asioita tietojärjestelmään, joka ei toimi ja vie aikaa pois potilastyöstä. Turhautuminen on siis varsin yleistä hoitoalalla – ihan kuten millä tahansa alalla, aiheet vain vaihtelevat. 

"Turhautuminen kertoo, että tahtoni on estetty. Haluaisin tehdä työni hyvin, mutta en pysty”, muotoilee psykologi Jarkko Rantanen Tehy -lehden jutussa.

Turhautuminen kertoo siis sen alla piilevästä tunteesta ja asiasta. Hoitajalla on usein huoli potilaan terveydestä, voinnista ja elämänlaadusta. Se, että hoitohenkilökunta kokee turhautumista työssään, kertoo siis myös empatiasta ja inhimillisyydestä. Ilman empatiaa hoitaja olisi kyyninen ja sellaista ihmistä tuskin kukaan haluaa omaksi hoitajakseen tai kollegakseen. Siksi onkin mielestäni absurdia ajatella, ettei hoitaja saisi kokea turhautumisen tunnetta työssään. Silloin hoitaja olisi ei-ihminen.

Mainos
Mainos