Voiko työvuoroluetteloa muuttaa rokotuksen vuoksi?

Kuvateksti
Rokotuksen ajankohta on terveystieto. Kuva: Ismo Pekkarinen / Lehtikuva

Työnantaja määrää työvuorolistaan kolmatta koronarokotusta seuraavat kaksi päivää vapaapäiviksi, ettei rokotteesta johtuvien oireiden ja siitä syntyvien sairauspoissaolojen takia kuluisi työpäiviä. Voiko työvuoroluetteloa muuttaa rokotuksen vuoksi? 

Tieto työntekijän koronarokotusajasta ja siihen liittyvä työnantajan pelko mahdollisesta sairausloman tarpeesta rokotuksen jälkeen ei ole syy muuttaa jo vahvistettua työvuoroluetteloa.

Rokotusajankohtasi on terveystieto. Jos menet rokotukseen vapaa-ajalla, sinun ei tarvitse kertoa esihenkilölle meneväsi rokotukseen.

Työpaikan "massarokotuksen" sijaan voit käydä ottamassa rokotteen myös muuna ajankohtana. 

Jos työpaikalla järjestetään massarokotus, työnantaja on toki saattanut jo etukäteen valmistautua mahdolliseen sairausloman tarpeeseen ja suunnitellut vapaat seuraamaan massarokotuspäivää. Näin voi toimia.

Terveystiedot kuuluvat EU:n tietosuoja-asetuksessa määriteltyihin erityisiin henkilötietoryhmiin. Työntekijän terveydentilatietojen käsittelyn tulee olla työsuhteen kannalta välittömästi tarpeellista. Työnantajan tulee huolellisesti harkita tarpeellisuusvaatimuksen täyttymistä. Tarpeellisuusvaatimuksesta ei voida poiketa työntekijän suostumuksella. 

Työnantaja saa käsitellä työntekijän terveydentilatietoja, jos se on tarpeen sairausajan palkan tai siihen rinnastettavien terveydentilaan liittyvien etuuksien suorittamiseksi tai sen selvittämiseksi, onko työstä poissaoloon perusteltu syy.

Terveydentilatietojen käsittely on sallittua myös, jos työntekijä nimenomaisesti haluaa, että hänen työkykyisyyttään selvitetään terveydentilatietojen perusteella.

Lisäksi työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän terveydentilatietoja sellaisissa tilanteissa, joista erikseen säädetään muualla laissa.

Muissa kuin edellä kuvatuissa tilanteissa työnantaja ei voi velvoittaa työntekijää antamaan terveydentilatietojaan. Terveydentilatietoja käsittelevät henkilöt ovat lisäksi vaitiolovelvollisia, eivätkä he saa paljastaa työntekijän terveydentilatietoja sivullisille. 

Työntekijällä on oikeus käydä koronarokotuksessa työaikana, jollei se ole vaikeudetta mahdollista muuna aikana. Se aika, joka työntekijän päivittäisestä säännöllisestä työajasta menee rokotuksessa käymiseen, luetaan tartuntatautilain mukaan työssäoloajaksi. Tällöin työnantajalla on myös palkanmaksuvelvollisuus.