”Silloin aivoinfarktin oireet, kuten puhe-, näkö-, tunto- tai liikehäiriö, korjaantuu yleensä jo minuuteissa. Siinäkin tilanteessa pitää mennä heti päivystykseen, jotta riskitekijät voidaan hoitaa ennen kuin kehittyy pysyvä aivoinfarkti.”
Vaikean aivoinfarktin oireet saattavat edetä jopa kolme vuorokautta. Aivoinfarkti voi aiheuttaa vakavia ja pysyviä haittoja, kuten kielellisiä ja motorisia vaikeuksia.
Stressi voi lisätä riskiä
Työikäisten suomalaisten – yleensä 40–50-vuotiaiden – aivoinfarktit ovat lisääntyneet tasaisesti viimeisen 30 vuoden aikana. Vanhimmissa ikäluokissa aivoinfarktit ovat puolestaan vähentyneet.
Vuonna 2022 julkaistu Oxfordin yliopiston 20 vuoden seurantatutkimus Englannista kertoo, että aivohalvauksen ilmaantuvuus on lisääntynyt alle 55-vuotiailla 2000-luvun alusta lähtien 67 prosenttia.
Tutkimuksessa aivoinfarktin saaneiden alle 55-vuotiaiden joukossa oli suhteellisen paljon ammattiin erikoistuneita ja johtotehtävissä olevia henkilöitä. Se voi tutkijoiden mukaan viitata työhön liittyvään stressiin, vähäiseen fyysiseen aktiivisuuteen tai pitkiin työpäiviin. Ne kaikki liittyivät voimakkaammin aivoinfarktin kuin sydänkohtauksen riskiin. Stressin arvioidaan olevan haitallista etenkin silloin, jos ei pysty itse vaikuttamaan työnsä sisältöön.
Atte Meretojan mukaan ei tiedetä varmasti, johtuuko aivoinfarkti stressistä itsestään vai sen aiheuttamista epätoivottavista käytösmalleista, kuten epäterveellisestä ravinnosta, alkoholista, univajeesta ja liikunnan puutteesta.
”Myös vuorotyön tai ylipitkien työpäivien tekeminen lisää aivoinfarktin riskiä, mutta vaikutusmekanismi saattaa tulla jälleen elämäntapojen kautta.”
Alle 50-vuotiailla potilailla aurallinen migreeni on hyvin merkittävä riskitekijä, samoin keskivartalolihavuus. Tämä on ilmennyt käynnissä olevan suomalaisvetoisen kansainvälisen tutkimuksen alustavista havainnoista.
Aivoinfarktin oireet saattavat olla nuoremmilla hankalammin tunnistettavia.
Nuoremmilla aivoinfarktin saaneilla näkyy myös terveitä verrokkihenkilöitä enemmän lieviä sydämen toiminnan muutoksia. Lisäksi vuoro- ja istumatyö, riittämätön yöuni ja altistuminen ilmansaasteille saattavat olla selittäviä tekijöitä, selvittää osastonylilääkäri Jukka Putaala Husin neurokeskuksesta.
”Vahva tuntuma on myös siitä, että työikäiset raportoivat usein voimakkaasta stressistä tai stressaavista elämäntapahtumista ennen aivoinfarktia”, Putaala lisää.
Aivoinfarktin oireet ovat nuoremmilla usein monimuotoisempia kuin vanhemmilla, minkä vuoksi ne saattavat olla hankalammin tunnistettavia. Oireisiin voi kuulua huimausta, näköhäiriöitä ja päänsärkyä. Toisinaan oireet muistuttavat epileptistä kohtausta tai migreeniä. Oireet tulevat yleensä äkillisesti tai heti herätessä, joskus asteittain.
Tunne riskitekijäsi
Tupakointi on yksi keskeisistä aivoinfarktin riskitekijöistä. Se on viime vuosikymmeninä vähentynyt, mutta ylipaino ja tämän mukanaan tuomat ongelmat verenpaineessa, kolesterolissa ja verensokerissa ovat lisääntyneet.
Koska riskejä kertyy pitkältä ajalta, olisi tärkeää tietää omat riskitekijänsä ja pyrkiä vaikuttamaan jo nuoresta iästä lähtien niihin, joihin voi vaikuttaa.
Meretojan mukaan jokaisen tulisikin tietää oma verenpaineensa, kolesterolinsa ja verensokerinsa. Ne ovat usein pielessä terveellisistä elintavoista huolimatta ja ilman, että kokee oireita. Silloin tarvitaan tyypillisesti lääkehoitoa, Meretoja tähdentää.
Useiden tutkimusten mukaan ainakin 70 prosentilla aivoinfarktin kärsineistä esiintyy vähintään lievää uniapneaa. Siitä kärsivillä on useita hengityskatkoksia nukkumisen aikana. Arvioiden mukaan jopa 1,5 miljoonaa suomalaista kärsii jonkinasteisesta uniapneasta. Ylivoimainen enemmistö ei tiedä sitä itse.
Huikean muovautuvat aivot
Aivoinfarktista voi parantua täydellisesti, koska aivoilla on huikea kyky muovautua uudelleen. Se tarkoittaa hermosolujen ja niiden välisten yhteyksien kykyä uudistua.
Aivot ovat erityisen muovautuvat ja vastaanottavaiset harjoittelulle ensimmäisten 1–3 kuukauden ajan aivoinfarktin jälkeen, valaisee Husin neurologian ja neurokirurgian johtava ylilääkäri Nina Forss.
Kuntoutuksessa keskeistä on ohjattujen liikkeiden toistot. Myös kaikenlainen muu virikkeellisyys – kuten piirtäminen, musiikin kuuntelu sekä uusimpana keinona pelillistäminen ja virtuaalitodellisuus – edistää aivojen uudelleen muovautumista.
Suomessa aivoinfarktien hoidot ovat kansainvälistä kärkitasoa. Hoidot ovat kehittyneet liuotushoidon ja mekaanisen tulpan poiston ansiosta. Noin neljännes aivoinfarktipotilaista toipuu täysin oireettomaksi, yli puolet omatoimiseksi ja joka seitsemäs tarvitsee laitoshoitoa.
Merkittävä osa potilaista saapuu hoitoon silti liian myöhään, Nina Forss huomauttaa.
