Enterovirus ryöpsähti tänä syksynä – mistä poikkeuksellinen epidemia johtui?

Syyskuussa puhjennut enterovirusepidemia vaikeutti monien lasten hengitystä. Myös enterorokkoa esiintyi.

Kuvateksti
Enterorokon suuoireet alkavat yleensä pari päivää ennen ihottumaa.
Kuva: iStock

Enterovirukset ovat yleisiä kiusankappaleita suomalaisilla. Tavallisesti niistä selvitään vähällä riesalla, lähinnä perusflunssalla.

”Enteroviruksia esiintyy normaalitilanteessa joka vuosi varsinkin loppukesällä ja syksyllä, mutta vuosittain on vaihtelua siinä, paljonko niitä esiintyy ja minkälaisia ovat taudinkuvat”, kertoo Tyksin lasten infektiotautien osastonylilääkäri Ville Peltola.

Syyskuussa Suomessa ryöpsähti valloilleen poikkeuksellisen ärhäkkä enterovirusepidemia. Sen aiheuttaman hengenahdistuksen takia perusterveitä lapsia joutui sairaalahoitoon.

”Tämä vaihtelu liittyy kiertäviin virustyyppeihin. Tänä vuonna on ollut hengitystieinfektioita ja enterorokkoa aiheuttavia virustyyppejä liikkeellä ja epidemia on ollut kohtalaisen iso.”

Viime aikoina liikkeellä on ollut vaikeita hengitystieinfektioita aiheuttava enterovirus D68. Sen oireisiin kuuluu hengenahdistusta, yskää ja hengityksen vinkumista. Eniten D68:n aiheuttamia vaikeita infektioita ilmenee lapsilla ja nuorilla aikuisilla. Juuri lapsilla on havaittu astman kaltaista oireilua, jossa uloshengitys vaikeutuu.

Korona-aika vähensi infektioita

Yleensä virusinfektioiden hengitysoireiden vuoksi hoidetaan sairaalassa alle 3-vuotiaita lapsia. Tuoreimmassa epidemiassa lapset ovat olleet kuitenkin vanhempia: 4–7-vuotiaita ja joukossa on ollut jokunen yli 10-vuotiaskin.

Tyksin lasten ja nuorten päivystyksen osastonylilääkäri Anna-Maija Kujari kertoi syyskuussa, että lapsia oli hoidettavana Tyksissä poikkeuksellisen paljon. Lapset saivat tyypillisesti muutaman päivän ajan keuhkoputkia avaavaa lääkettä. Muutama lapsi joutui teho-osastolle.

Koronarajoitukset estivät myös muiden virusten leviämistä.

Husin alueella enterovirus D68:n aiheuttamat hengitystieinfektiot kuormittivat uutta lastensairaalaa. Lokakuussa enteroepidemia rauhoittui, mutta miksi enteroepidemia ylipäänsä ryöpsähti näin ärhäkäksi?

”Korona-aikana lasten virusinfektioita oli kaiken kaikkiaan paljon tavallista vähemmän. Enteroviruksia ei ollut juurikaan liikkeellä. Tähän oli luultavasti syynä koronan vuoksi tehdyt rajoitus- ja varotoimenpiteet sekä matkailun väheneminen. Ne estivät myös muiden virusten leviämistä”, Peltola selvittää.

Entero elää suolistossa

Enterovirukset ovat pikornaviruksiin kuuluvia hyvin yleisiä RNA-viruksia. Entero-nimi juontuu kreikan kielen suolta tarkoittavasta sanasta ja viittaa siihen, että nämä virukset lisääntyvät pääasiassa suolistossa. Enterovirukset tarttuvat ulosteesta käsiin ja käsistä suuhun tai pisaratartuntana. Niinpä tehokkain tapa välttyä tartunnalta on käsien huolellinen pesu saippualla.

Useimmiten enteroviruksista johtuvia infektioita esiintyy kesällä ja syksyllä. Tavallisesti niitä on lähinnä lapsilla. Suurin osa aikuisista on jo ehtinyt altistua monille enteroviruksille, joten heille on kehittynyt immuniteetti.

Enteroviruksia on montaa eri alalajia ja niistä suurin osa aiheuttaa vain lieviä oireita. Infektio voi pysyä myös kokonaan oireettomana. Usein aiheutuu niin sanottua ”kesäflunssaa”, joka paranee parissa viikossa.

”Toisinaan virus aiheuttaa hengitysvaikeutta paitsi astmasta kärsiville lapsille myös niille, joilla ei ole aiemmin ollut astmaoireita”, Peltola kertoo.

”Jos lapsella on käytössä astmalääkkeet, niitä tulee antaa lääkärin antamien ohjeiden mukaan. Jos hengitysvaikeus ei helpota, tulee hakeutua päivystykselliseen hoitoon. Muutoin riittää oireenmukainen hoito kotona – tarvittaessa kuume- ja kipulääkkeitä, riittävästi juotavaa ja lepoa.”

Rokkoakin esiintyi

Syksyllä puhkesi myös enterorokkoa, toiselta nimeltään käsi-suu-jalkatautia. Tauti voi herättää nykyään tavallista enemmän huomiota, koska tautia ei ole ollut pitkään aikaan liikkeellä, Ville Peltola pohtii.

Enterorokon tyyppioireita ovat kuume ja kurkkukipu yhdistettynä rakkuloihin kämmenissä, jaloissa ja suussa. Rokon itämisaika on 3–7 päivää tartunnasta. Suuoireet alkavat yleensä pari päivää ennen ihottumaa.

Enterorokko voi tarttua myös aikuisiin varsinkin perheen sisällä.

Enterorokon aiheuttaa yleensä coxsackievirus A6 ja näin on ollut tuoreimmassakin epidemiassa.

Yleensä enterorokkoa esiintyy alle 10-vuotiailla lapsilla, mutta varsinkin perheen sisällä tauti voi tarttua myös aikuisiin. Sen erottaminen vesirokosta voi olla haastavaa varsinkin taudin alkuvaiheessa. Suurin eroavaisuus tautien välillä on siinä, että yleensä enterorokko ei aiheuta lapsille kutinaa, kun taas vesirokko on tyypillisesti hyvinkin kutiseva tauti.

Enterorokkoon ei ole olemassa varta vasten kehitettyä lääkettä tai rokotetta. Tauti paranee usein itsestään noin viikon kuluessa.

”Koska suun rakkulat saattavat aristaa, syöminen voi olla hankalaa. Tällöin potilaalle kannattaa antaa nestemäistä ravintoa. Rakkulaisen ihon hoitoon sopii perusvoide”, Peltola neuvoo.

Kylmät ja helposti nieltävät juomat ja ruoat menevät yleensä parhaiten alas.