Kuivuus haittaa silmän terveyttä. Ohut kerros kyynelnestettä voitelee silmää ja ehkäisee hankaumia. Se huuhtelee pois tulehduksenaiheuttajia ja kuljettaa silmän sarveiskalvolle happea ja ravinteita.
”Kyynelnestettä tarvitaan myös terävään näkemiseen, sillä se toimii silmässä valoa taittavana linssinä.”
Häiriö kyynelten tuotannossa
Silmän kyynelneste koostuu vesimäisistä, limaisista ja rasvaisista ainesosista. Vedenkaltainen neste muodostuu kyynelrauhasissa ja lima pääasiassa silmän pinnan sidekalvon rauhasissa. Kyynelnesteen voiteleva komponentti tulee luomen reunaan avautuvista Meibomin rauhasista.
”Häiriö missä tahansa näistä komponenteista aiheuttaa kuivasilmäisyyttä.”
Silmän kosteustasapainon häiriöt alkavat yleistyä keski-iässä erityisesti naisilla: androgeenihormonien väheneminen sekä hormonikorvaushoidon estrogeeni lisäävät silmien kuivumista.
Lääkkeistä esimerkiksi monet antihistamiinit, beetasalpaajat ja jotkin psyyken- ja silmänpainelääkkeet kuivattavat silmiä. Sairauksista diabetes, atopia, kilpirauhasen vajaatoiminta ja Sjögrenin syndrooma sekä silmäluomien virheasennot altistavat ja voivat pahentaa kuivasilmäisyyttä. Silmien laserleikkaukset kuivattavat silmiä tilapäisesti, osalla pysyvästi.
Tippoja tiheästi
Kuivasilmäisen kannattaa pyrkiä välttämään esimerkiksi pakkasta, tuulta, kuivaa huoneilmaa, vetoa, pölyä ja sisäilman epäpuhtauksia. Tarkkaa näkemistä vaativaa tekemistä kannattaa tauottaa. Silmät on hyvä sulkea hetkeksi.
”Silmäluomet ja riittävän tiheä räpyttely levittävät kyynelnestettä silmän pintaan. Katseen keskittäminen pitkäksi aikaa yhteen kohteeseen vähentää räpyttelyä.”¨
Tippoja kannattaa laittaa ennen ulkoilua tai päätetyöskentelyä.
Silmän kostutusvalmisteet ovat säilöntäaineettomia tippoja, geelejä ja voiteita. Moni käyttää yö- ja talviaikaan paksumpaa valmistetta kuin päivä- ja kesäaikaan. Tippoja käytetään tiheästi; alkuun 4–6 kertaa vuorokaudessa kuukauden ajan ja sen jälkeen tarvittaessa. Tippoja kannattaa laittaa silmiin ennaltaehkäisevästi esimerkiksi ennen ulkoilua tai päätetyöskentelyä. Osa kuivasilmäisistä hyötyy omega-3- tai omega-7-valmisteista.
”Elleivät kostutusvalmisteet riitä korvaamaan liian vähäistä kyynelnesteen eritystä, kyynelnesteen kulkeutumista kyynelkanavien kautta nenään voidaan vähentää kyyneltiehyiden tulpilla.”
Tulpat laitetaan paikoilleen silmälääkärin vastaanotolla, paikallispuudutuksessa. Hankalissa tapauksissa hoitona voidaan käyttää myös lääkkeitä, muun muassa allergialääkkeinä tunnettuja syöttösolusalpaajatippoja tai lääkärin määräämänä kortisoni- tai siklosporiinitippoja.
Lämpöhoitoa rauhasille
Vetinen kyynelneste haihtuu öljymäistä nopeammin silmän pinnalta. Kyynelneste muuttuu vetiseksi, jos Meibomin rauhasten suuaukot tukkeutuvat, eikä öljy pääse sekoittumaan kyynelnesteeseen.
Kyynelnesteen määrää ja laatua sekä silmän ja luomien terveydentilaa voidaan tutkia silmälääkärin vastaanotolla mikroskoopin avulla. Rauhasten tilaa voidaan arvioida myös erilaisilla kameroilla. Tukkeutuneet rauhaset voivat paljastua jo siitä, kun painaa silmäluomien reunoja ja alueelle ilmaantuu tahnaista eritettä.
Lämpöhoidossa luomille asetetaan lämmin haude.
Lämpöhoito ja luomireunojen puhdistaminen avaavat tukkeutuneet suuaukot. Lämpöhoidossa luomille asetetaan lämmin haude, kuten kostutettu, puhdas pyyhe, kauratyyny tai mikroaaltouunissa lämmitettävä silmämaski. Tämän jälkeen luomireunat puhdistetaan esimerkiksi silmäbooriveteen kastetulla vanutikulla tai kertakäyttöisillä silmänpuhdistuspyyhkeillä.
Ellei omahoito auta, silmälääkäreillä ja optikoilla on hoitolaitteita tukkeutuneiden rauhasten avaamiseen. Osa optikoista hoitaa kuivia silmiä myös valoimpulssihoidolla. Hoidossa rauhasiin kohdistetaan valoa ja lämpöä, joka pehmentää paksua eritettä.
”Vaikeisiin silmäluomen reunan tulehduksiin liittyvät tukkeumat kannattaa hoitaa ajoissa. Jos Meibomin rauhasten suuaukot ovat pitkään tukossa, rauhaset voivat surkastua pysyvästi.”
Siipikalvo kuivattaa silmiä
- Siipikalvo on hyvänlaatuinen silmämuutos, jossa silmän sidekalvo kasvaa kolmionmallisena sarveiskalvolle. Se aiheuttaa alkuvaiheessa samoja oireita kuin kuivasilmäisyys. Toisaalta kuivat ja ärtyneet silmät saattavat altistaa siipikalvolle.
- Siipikalvon oireita hoidetaan kuten kuivasilmäisyyttä: kostutustipoilla ja tarvittaessa esimerkiksi kortisonitipoilla. Elleivät ne auta tai kalvo kasvaessaan haittaa näköä, voidaan harkita leikkausta. Leikkaus ei aina estä siipikalvon uusiutumista.
- Auringon ultraviolettisäteet ovat merkittävin siipikalvolle altistava tekijä. Silmien suojaaminen auringolta ehkäisee siipikalvoa ja hidastaa sen kasvua.
Lähteet: Terveyskirjasto.fi ja Terveyskylä.fi
