Veden aiheuttamat infektiot ja muut veteen liittyvät ongelmat lisääntyvät ilmaston lämpenemisen takia, sanoo ympäristöterveyden apulaisprofessori Tarja Pitkänen.
Ilmaston lämpeneminen muuttaa veden mikrobistoa. Esimerkiksi Vibrio-suvun bakteerit ja Legionella-bakteeri todennäköisesti lisääntyvät. Ne ovat vedessä eläviä bakteereita, jotka voivat aiheuttaa taudin päästessään vastustuskyvyltään heikon ihmisen kehoon esimerkiksi hengityksen tai ihon haavaumien kautta.
Yleisin on noroviruksen tai kampylobakteerin aiheuttama vatsatauti, jonka voi saada saastuneesta juomavedestä tai uimarannalta.
Mikrobit voivat aiheuttaa myös myrkytyksiä. Veden lämpötilojen nousu ilmastonmuutoksen vuoksi voi lisätä sinileväkukintoja aiheuttavien syanobakteerien määrää vesistöissä. Samaa voivat aiheuttaa myös runsaat sateet, jotka lisäävät maan pintaa valuvan veden määrää. Syanobakteerit voivat tuottaa maksa- ja hermomyrkkyjä, jotka aiheuttavat uimarille iho- ja vatsaoireita sekä flunssan kaltaisia oireita. Tarvittaessa tulee ottaa yhteyttä Myrkytystietokeskukseen.
Cryptosporidium-alkueläimen aiheuttama infektiotauti on Suomessa uusi uhka. Cryptosporidium on aiheuttanut maailmalla vakavia vesivälitteisiä epidemioita. Suomessa epidemioita ei ole toistaiseksi todettu, mutta Cryptosporidium on aiheuttanut yhä enemmän ripulia.
Legionella-bakteeri on veden oma mikrobi. Sitä esiintyy erityisesti kiinteistöissä, joissa käyttöveden lämpötila ei pysy riittävän korkeana vesikierron loppupäähän saakka.
Legionella-bakteeri lisääntyy lämpimän veden järjestelmissä. Jos bakteeri pääsee lisääntymään, se voi aiheuttaa vakavia infektioita esimerkiksi suihkuveden tai poreammeen välityksellä. Kun ihminen hengittää ilmaa, jossa on pieniä vesipisaroita tai vesiaerosolia, bakteeri voi päästä hengitysteihin.
Monien sairaaloiden ja vanhusten hoitolaitosten vesijärjestelmiä on vaikea hallita esimerkiksi kiinteistön kunnon vuoksi. Legionella on vaarallinen erityisesti ihmisille, joiden vastustuskyky on heikentynyt. Taudin vakavuus vaihtelee: sairastuneista 5–40 prosenttia menehtyy.
Toistaiseksi Suomessa on todettu vuosittain muutamia kymmeniä legionelloositapauksia, mutta piilossa olevia tartuntoja löytyy sitä enemmän, mitä enemmän niitä tutkitaan. Legionella voi tuottaa ongelmia myös uudessa kiinteistössä.
Legionella voi lisääntyä nopeasti, jos kiinteistön lämminvesijärjestelmää ei pidetä riittävän kuumana tai vesi ei kierrä riittävän nopeasti. Kylmän veden pitää pysyä pitkissäkin putkissa alle 20 asteessa ja kuuman veden yli 55 asteessa.
Suihkusta aluksi tulevaa haaleaa vettä ei ole hyvä laskea päälleen. Kannattaa odottaa hetki, että lämpötila nousee. Kylpylöiden porealtaissa legionellaa pidetään kurissa kemikaaleilla.
Legionella on vesihuollolle iso haaste, sillä bakteerin analysointi ja torjuminen kiinteistöjen talousvedestä ei ole helppoa eikä halpaa. Euroopan unionin uusi talousvesidirektiivi astuu Suomessa voimaan ensi vuoden alussa. Direktiivi velvoittaa kuntia valvomaan legionellabakteerin määriä esimerkiksi sairaaloiden, terveydenhuollon toimintayksiköiden ja hoivakotien talousvedessä.
Kaikki eivät voi enää valitettavasti uida turvallisin mielin Itämeressä. Jos vastustuskyky on heikentynyt, uiminen ei ole helteellä turvallista Vibrio-suvun bakteereiden takia. Tämä uhka on tunnistettu 2000-luvulla, ja se piilee lämpimissä rannikkovesissä eli Suomessa Itämeressä. Vibriobakteerit voivat aiheuttaa uimareille haava-, silmä- ja korvainfektioita. Infektiot ovat harvinaisia, mutta riski pitää olla vakavasti, sillä ne voivat johtaa jopa kuolemaan.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset veteen ovat erilaiset eri puolilla maailmaa. Kun sään ääri-ilmiöt lisääntyvät, toisaalla kärsitään vesipulasta ja toisaalla tulvista. Suomi ei ole ääri-ilmiöiltä suojassa. Etelä-Ruotsissa on jo jouduttu rajoittamaan nurmikoiden kastelua veden puutteen takia.
Peräti 70 prosenttia ihmiskunnan käyttämästä vedestä kuluu viljelysten kasteluun. Suurin osa viljellyistä kasveista päätyy eläinten rehuksi. Kasviperäisen ravinnon lisääminen olisikin ilmastoteko myös tässä mielessä.
Toimivaa vesihuoltoa ei pidä erehtyä pitämään itsestäänselvyytenä. Vain puolella maailman ihmisistä on asiallinen vessa, ja puuttuvasta sanitaatiosta johtuviin sairauksiin kuolee kehittyvissä maissa edelleen satoja lapsia päivässä.
Tarja Pitkänen on ympäristöterveyden apulaisprofessori Helsingin yliopistossa. Hän työskentelee myös johtavana asiantuntijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijamikrobiologiayksikössä. Se auttaa terveydensuojeluviranomaisia vesiepidemioissa.
