Ylikuormittuneen kannattaa varata lepäämiseen ja rentoutumiseen kunnolla aikaa. Sitten kun olo tuntuu virkistyneeltä voi keskittyä itselleen mieluisiin asioihin, kuten harrastuksiin tai ystävien ja läheisten tapaamiseen.
Vaikka hyvään lomaan ei ole Anniina Virtasen mukaan mitään tiettyä reseptiä, hän kehottaa jokaista pohtimaan yhtä asiaa. Mitä mieluisia ja tärkeitä asioita et ehdi tehdä tavallisena arkena?
Onko pituudella väliä?
Monen loma rakentuu matkailun, mökkeilyn, kesätapahtumien ja läheisten tapaamisen ympärille. Liian tiukka aikataulu voi aiheuttaa kuitenkin rentoutumisen sijaan stressiä. Kannattaa miettiä, onko loman aikana välttämätöntä kiertää jokainen kyläpaikka ja tapahtuma eukonkannosta saappaanheittoon ja Tangomarkkinoille.
”Vaikka ympäristönvaihdos helpottaa työstä irtautumista, myös kotona voi tehdä asioita, joita ei muuten ehtisi”, Virtanen sanoo.
Entä kumpi on parempi: yksi pitkä loma vai useampi pätkä?
”Siihen ei ole yhtä oikeaa vastausta. Molemmissa on hyvät puolensa.”
Usean viikon yhtämittainen loma antaa suuremmat mahdollisuudet päästä irti työn arjesta. Siinä ajassa ehtii siirtää mielensä kokonaan muihin asioihin. Pääsääntöisesti työnantajan tulee antaa kesäloma yhtäjaksoisesti.
Jotkut haluavat kuitenkin pitää lomansa pätkissä. Se voi olla hyvä vaihtoehto siksi, että palauttavia jaksoja tulee useita.
”Lyhyestäkin lomasta saa iloa ja voimavaroja arkeen. Lyhyemmän loman vaikutus voi olla sama kuin pitkän, mutta sen myönteisistä vaikutuksista pääsee nauttimaan useammin.”
Loman palauttava vaikutus ei säily pitkään, vaikka työ ei olisi edes kovin kuormittavaa.
”Kesäloman vaikutus näyttäisi haihtuvan viimeistään parin viikon kuluessa töihin palaamisesta.”
Olennaista on Virtasen mielestä se, että työntekijä pystyy vaikuttamaan loma-aikoihinsa, vaikka työnantajalla onkin oikeus määrätä loman ajankohta tiettyjen ehtojen rajoissa. Lain mukaan kertyneestä vuosilomasta on sijoitettava neljä viikkoa kesälomakaudelle eli toukokuun ja syyskuun väliselle ajanjaksolle. Tarkemmat määräykset löytyvät työehtosopimuksista.
Työpaikan uudet työntekijät eivät pääse pitkälle palkalliselle lomalle, ja opiskelijoilla ja vastavalmistuneilla ei ole välttämättä lomaa lainkaan. Moni käyttääkin kesänsä työntekoon.
”Moni on opintojen tauottua uupumuksen partaalla, mikä vaikuttaa varmasti työntekoon”, Virtanen miettii.
Hänen mielestään opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden kannattaisi järjestää itselleen edes viikon lomapätkä ja hyödyntää myös muita vapaa-aikoja palautumiseen. Myös työpaikoilla tehtävällä perehdyttämisellä on suuri merkitys. Stressi vähenee, kun työpaikkojen tulokkaat saavat tarvitsemansa tuen.
Ei ainakaan töitä
Mitä lomalla ei pidä missään tapauksessa tehdä? Siihen Virtasella on yksiselitteinen vastaus.
”Töihin liittyviä asioita.”
Vaikka hoitaja haluaisi kehittää itseään ja lukea ammattikirjallisuutta myös lomalla, Virtanen kehottaa pidättäytymään siitä.
”Hoitajan työssä on hyvää se, ettei sitä voi yleensä tehdä muualla kuin työpaikalla. Kun työpaikan oven sulkee, työt jäävät sinne muiden tehtäviksi. Ajatuksissa työ voi toki edelleen pyöriä. Siksi työpäivän jälkeen kannattaa tehdä jotain mieluista, mikä vie ajatukset pois työstä.”
Liikaa odotuksia lomaan ei pidä ladata. Esimerkiksi kaikkia kesäreissuja ei kannata yrittää mahduttaa lomaan. Sen sijaan niitä voi tehdä säiden mukaan jo ennen lomaa ja loman jälkeen.
”Monien asioiden tekeminen perustuu säähän. Kannattaa miettiä jo etukäteen, mitä voisi tehdä, jos sää on huono vaikkapa mökkiviikon aikana.”
Jos loma ei suju odotusten mukaisesti, on Virtasen mukaan luonnollista tuntea pettymystä. Toisten lomiin omaa lomaansa ei kannata kuitenkaan verrata.
”Somea kannattaa käyttää harkitusti, kun käy katsomassa vaikkapa muiden lomakuvia.”
Haikeus kielii onnistumisesta
Lomalta paluu on oiva hetki tarkastella omaa hyvinvointia. Silloin kannattaa pohtia, mikä lomalla oli sellaista, mitä voisi toteuttaa myös tavallisessa työarjessa.
Anniina Virtanen korostaa, että työpaikan kuormitustekijöihin on tärkeää puuttua. Tutkimusten mukaan stressitasot palautuvat loman jälkeen nopeasti entiselleen, jos ylikuormitus jatkuu entisenlaisena. Kuormitustekijöiden purkaminen voi alkaa lähiesihenkilön, työsuojeluvaltuutetun tai työterveyshuollon avulla.
Vuorotyö lisää työn kuormittavuutta merkittävästi, Virtanen muistuttaa.
”Vuorotyötä tekevät tarvitsevat paljon palautumista. Loma yksistään ei riitä, vaan palautumista tarvitaan myös työviikoille ja mielellään jokaiseen työpäivään. Stressiä pitäisi pystyä purkamaan jo työpäivän aikana tauoilla, vaikka sote-alalla se voi olla helpommin sanottu kuin tehty.”
Mitä jos loma on mennyt todella hyvin ja loman jälkeen hiipii haikeus? Kuinka sitä tunnetta pystyy helpottamaan?
”Pieni haikeus on hyvä ja varmaan yleinen tunne. Se kertoo, että loma on onnistunut. Haikeus menee ohi, mutta hyvän loman muistelu voi myös pidentää loman myönteisiä vaikutuksia.”
