Tinnitusta voidaan helpottaa monin keinoin – stressi pahentaa usein oireita

Moni tinnituksesta kärsivä ei edes hae apua, koska olettaa, ettei mikään auta.

Kuvateksti
Tinnitus on viime vuosina lisääntynyt muun muassa kuulokekuuntelun vuoksi.
Kuva: iStock

Kun korvissa soi, vaikka mitään ulkoista äänilähdettä ei olisi, kyseessä on tinnitus. Sitä on käytännössä jokaisella joskus. Yleensä kyseessä on hyvin vähäinen riesa, mutta noin 15 prosentilla suomalaisista tinnittää jatkuvasti. Heistä noin kahdella prosentilla korvien soiminen on pahaoireista.

”Tinnitus vaikuttaa fyysisesti ja henkisesti, haittaa keskittymiskykyä ja voi tuoda mielenterveysongelmia. Pahimmillaan se invalidisoi ihmisen työkyvyttömäksi”, kertoo Tinnitusyhdistyksen puheenjohtaja Leena Rekola.

Tinnitus voi olla vinkuvaa, kohisevaa, surisevaa, sihisevää tai viheltävää ääntä. Se voi kuulua jatkuvana, ajoittaisena, tasaisena tai sykkivänä.

Tavallisimmin poikkeavan ääniaistimuksen syynä on vaurio sisäkorvan simpukan karvasolujen hermopäätteissä. Nämä solut auttavat muuttamaan ääniaallot hermosignaaleiksi. Kun solut ovat vaurioituneet, aiheutuu poikkeava ääniaistimus.

Vaurion voi aiheuttaa pitkäaikainen altistus kovalle melulle esimerkiksi konsertissa. Myös äkillinen kova ääni tai korvaan osunut isku voivat saada aikaan tinnituksen. Lisäksi tinnitusta aiheuttavat vähittäinen sisäkorvan rappeutuminen ja iän tuoma huonokuuloisuus. Joskus se yhdistyy korvasairauksiin kuten otoskleroosiin tai Meniérèn tautiin.

Nuorilla tinnitusoireet ovat viime vuosina lisääntyneet muun muassa kuulokkeilla kuuntelun aiheuttaman melualtistuksen vuoksi. Työikäisillä tinnitusta on erityisesti musiikin parissa toimivilla.

Pelko ruokkii vinkunaa

Moni ei edes yritä hakea tinnitukseen apua, koska elää siinä käsityksessä, ettei mikään auta. Se kävi ilmi myös Suomen Kuuloliiton viime keväänä toteuttamassa tinnituskyselyssä. Vastaajista 41 prosenttia kertoi hakeneensa tinnitukseen apua. Heistä 72 prosenttia kertoi saaneensa vain vähän tai ei lainkaan apua.

”Valitettavasti jotkut kollegat ovat sanoneet, ettei siitä koskaan pääse eroon, on vain kestettävä. Näin ei pitäisi koskaan sanoa, koska pelko ja masennus ruokkivat tinnituksesta aiheutuvaa riesaa”, selvittää eläkkeellä oleva korvalääkäri Elina Rytsölä, joka käy edelleen puhumassa tinnituksesta.

Varsinaista parantavaa hoitoa sisäkorvan hermojen vaurioon ei ole, mutta tinnitusoiretta voidaan silti hoitaa. Kuuloliiton kyselyssä tinnitusta pahentavana tekijänä nousi vahvasti esiin stressi. Helpotusta taas voivat tuoda itselle mieluisa ajanviete – usein musiikki, luonto tai liikunta.

Jos tinnitus johtuu pitkäaikaisesta lihasten jännityksestä, apua voi saada hieronnasta, virheellisen purennan korjaamisesta tai akupunktiosta. Joskus tinnitukseen tepsivät nesteenpoistolääkkeiden vaihto toiseen tai särkylääkkeiden käytön vähentäminen.

Jos kuulo on alentunut, kuulokojeen käyttö auttaa merkittävästi vähentämään tinnituksen häiritsevyyttä, Rytsölä kertoo.

”90 prosentilla heistä, joilla on häiritsevä tinnitus, on myös kuulovamma. Vamma saattaa olla kaikillakin, mutta pieniä rappeutumia ei kuulontutkimuksessa välttämättä näy.”

Huoli ja jännitys lisäävät tinnituksen aiheuttamaa rasitusta. Oloa voi helpottaa sen tiedostaminen, ettei tinnitus itsessään ole vaarallista.

”Sen voi unohtaa ja siirtää muiden vähemmän tärkeiden asioiden joukkoon samaan tapaan kuin ihminen siirtää alitajuisesti syrjään vähemmän tärkeitä asioita eikä niitä sitten ajattele”, Rytsölä selvittää.  

Kroonisen tinnituksen hoidossa Rytsölä on kokenut parhaimmaksi poisoppimishoidon eli TRT:n (Tinnitus Retraining Therapy). Se on prosessi, jossa potilas oppii selviytymään tinnituksen kanssa tietoisella ja alitajuisella tasolla. TRT voi sisältää myös kuulokojeesta kuuluvaa peiteääntä, joka kompensoi häiritsevän äänen taajuutta.

Vertaistuki helpottaa

Tinnitusyhdistyksen puheenjohtajan Leena Rekolan oma ”korvakonsertti” on jatkunut jo 40 vuotta. Se sai alkunsa, kun hän ensin sairastui Afrikassa vaikeaan flunssaan ja Suomeen palattuaan sai siihen vahvan annoksen antibioottia suoraan suoneen.

”Tämän jälkeen toinen korvani alkoi suhista. Vuosia myöhemmin lääkärit myönsivät hoitovirheen: väärin annosteltu antibiootti tuhosi kuulohermoni.”

Iän myötä Rekolan tinnitus on lisääntynyt, mutta hän on oppinut elämään sen kanssa. Eniten tinnitus haittaa nukahtamista, minkä vuoksi Rekola saattaa ottaa nukahtamispillerin. Metsässä puiden huminassa Rekola kokee tinnituksensa vaimenevan ja harrastuksissa se voi unohtua hetkeksi kokonaan.

”Kun lavatansseissa keskityn askeliin ja musiikkiin, en huomaa enkä ajattele korvien vinkunaa. Se unohtuu myös silloin, kun touhuan lastenlasteni kanssa. Nämä hetket lataavat akkuja kestämään unettomat yöt.”

Helpotusta Rekolalle tuo myös tietoisuus siitä, ettei ole vaivan kanssa yksin ja on olemassa vertaistukiryhmiä.

”Olin ennen todella epätoivoinen ja tunsin, ettei elämässä ole yhtään ilonaihetta. Nyt tiedän, että elää voi näinkin – jatkuvassa sihinässä ja suhinassa. Kyllä maailmaan ääntä mahtuu.” 

Toivoa tinnitukseen -opas.

Apua applikaatiosta

  • Elokuussa 2022 Frontiers in Neurology -lehdessä julkaistiin tutkimus, jossa kerrottiin tinnituksen hoidosta uudenlaisen digitaalisen lähestymistavan avulla.
  • Tutkimuksessa käytettiin älypuhelimen applikaatiota, joka tuottaa ääntä ja yhdistää siihen pelillistä terapiaa. Lisäksi koehenkilöt saivat henkilökohtaista ohjausta applikaation käyttöön audiologilta. Yhdistelmän tarkoituksena on muuttaa tinnitus taustameluksi, joka ei ole potilaalle niin häiritsevää tai merkitsevää.
  • 31 koehenkilön ryhmässä kaksi kolmasosaa ilmoitti merkittävästä parantumisesta ja osa vaikeista oireista kärsineistä ilmoitti muutosten olleen ”elämän mullistavia”. Tuloksella on todennäköisesti suora vaikutus tinnituksen tulevaan hoitoon, kertoo tutkimusraportissa tutkimusjohtaja Grant Searchfield.