Emotionaalisen tartunnan avulla on helpompaa samaistua toisen olotilaan tai ajatuksiin. Parhaimmillaan se sujuvoittaa sosiaalista kanssakäymistä sekä luo pohjan empatialle. Erityisen tarttuvia ovat kuitenkin negatiiviset tunteet, sillä ne ovat usein vahvoja. Erilaisia kielteisiä perustunteita – suru, pelko, inho, viha – on myös määrällisesti enemmän kuin myönteisiä.
2. Miten empaattisuus vaikuttaa hoitotyössä?
Vaikka hyvä empatia- ja eläytymiskyky toisten ihmisten tunteisiin on hoitotyössä suuri vahvuus, siinä piilee sudenkuoppa. Jos eläytyy asiakkaiden tai työkavereiden tunteisiin liikaa ja alkaa kantaa niitä itsellään, tunteet alkavat kuormittaa. Tärkeintä on, että oppii tunnistamaan ja ylläpitämään terveet rajat omien ja toisten tunteiden ja asioiden välillä.
On mahdollista olla syvästi empaattinen ja pitää omista rajoistaan kiinni. Toisten tunteiden tiedostaminen myötätuntoisesti mutta ilman uppoutumista antaa auttamiselle vahvan pohjan. Näin myös omat voimavarat riittävät.
3. Kuka saa tunnetartunnan helpoiten?
Osa ihmisistä peilaa toisen käytöstä vuorovaikutuksen aikana enemmän kuin muut. He saattavat myös arvioida toistuvasti sisäisiä kokemuksiaan, reagoida omiin tunnekokemuksiinsa vahvasti ja olla taitavia ei-verbaalisessa eli sanattomassa lukutaidossa. Nämä ihmiset ovat muita alttiimpia tunnetartunnoille.
Toisten tunteita imevät itseensä etenkin erityisherkät, joita on arvioiden mukaan noin 15–20 prosenttia väestöstä. Erityisherkkä ihminen reagoi tavallista herkemmin ulkoisiin ja sisäisiin ärsykkeisiin.
Ryhmässä vallitseva ilmapiiri vaikuttaa erityisherkkään vahvasti, olipa se sitten surua, iloa tai vaikka myötähäpeää. Herkän ihmisen kannattaa säädellä muiden kanssa vietettyä aikaa. Jos työpäivä on hyvin sosiaalinen, illalla on miellyttävämpää olla omissa oloissa.
4. Miten tunteiden tarttumista voi ehkäistä työyhteisössä?
Tunteet ja stressi leviävät helpoiten, kun ihmiset ovat fyysisesti ja henkisesti läheisessä kanssakäymisessä, tekevät paljon yhteistyötä tai käsittelevät huolestuttavia tai ahdistavalta tuntuvia asioita yhdessä.
Stressin tarttumista voi siis ehkäistä sekä fyysisen että henkisen etäisyyden avulla. Tämä voi tarkoittaa vaikkapa omaa työtilaa, satunnaisesti tehtäviä etätöitä, happihyppelyä ulkona, psyykkisten itsesäätelytaitojen kehittämistä tai vähintäänkin lakisääteisiä taukoja, joiden aikana pystyy ottamaan etäisyyttä työasioihin.
Tärkeää on myös vapaa-aika, jolloin pääsee irtaantumaan kunnolla työstä.
5. Mitä tehdä, jos toisesta välittyy jatkuvasti kielteisiä tunteita?
Jos läheisestä ihmisestä heijastuu jatkuvasti stressiä, syyllistämistä ja katkeruutta, tunteet tarttuvat erityisen voimakkaasti. Tällöin kannattaa keskittyä oman mielen tasapainoon ja läsnäoloon kehossaan. Hyvä keino on keskittyä oman hengityksen rauhoittamiseen. On myös mahdollista tehdä tietoinen päätös, ettei ota toisen tunteita vastaan. Helpotusta tuo myös henkisen ja fyysisen etäisyyden ottaminen ja esimerkiksi aikalisä riidan aikana.
Jos on valmiiksi väsynyt ja ahdistunut, toisten ihmisten kielteiset tunteet tahtovat kasautua ikäväksi tunneryöpyksi. Kun on henkisesti ja fyysisesti voimissaan eikä ole kovin stressaantunut, on vastustuskykyisempi muiden ikäville tunteille.
Asiantuntijana psykologi, kouluttaja ja tietokirjailija Heli Heiskanen. Hän on kirjoittanut teokset Herkkyyden voima, Uskalla rakastaa ja Erityisherkän lapsen kanssa.
