”Espanjassa potilaat ja omaiset ovat vaativia”, sanoo syöpäpotilaita Madridissa hoitava suomalaishoitaja
Timo Hartikaisen työ Espanjassa on kiireistä eikä palkka huimaa päätä, mutta työyhteisö toimii kuin rasvattu.
Kuvateksti
Timo muutti Espanjaan yhdessä vaimonsa Paulan kanssa elokuussa 2012.
Kuva: Timo Hartikaisen kotialbumi
Timo Hartikainen, 56, aloittaa päivänsä nauttimalla aamukahvin aurinkoisella kotiterassillaan. Samalla hän päästää perheen viisi koiraa pihalle juoksemaan.
”Teen mielelläni iltavuoroa, joka alkaa kello 15 ja päättyy kello 22. Päiväni lähtee silloin rennosti käyntiin. Olen tottunut espanjalaiseen myöhäiseen rytmiin ja ruoka-aikoihin. Harvoin nukahdan vielä yhdeltäkään yöllä”, hän kertoo.
Timo muutti Espanjaan yhdessä vaimonsa Paulan kanssa elokuussa 2012, kun vaimo aloitti työt Euroopan komission Madridin edustustossa. He asuivat ensin väliaikaisasunnossa Madridissa, mutta muuttivat pian kaupungin pohjoispuolelle 8 000 asukkaan Cobeñan kylään. Madridin keskustaan on sieltä kolmenkymmenen kilometrin matka.
”Pian joudumme taas muuttamaan, mutta meillä on näköpiirissä talo, jonka omistajat ovat myötämielisiä koirillemme. Se ei ole täällä itsestäänselvyys. Monet eivät vuokraa asuntoa lainkaan perheille, joilla on lemmikkejä.”
Sata vanhusta, yksi sairaanhoitaja
Timon sairaanhoitajatutkinnon hyväksyminen kesti Espanjassa yli kaksi vuotta. Kaikki viralliset paperit pitää käännättää espanjaksi.
”En ollut opiskellut espanjaa aikaisemmin, joten kävin pitkään kielikursseja”, Timo kertoo.
Neljä vuotta sitten hän aloitti sairaanhoitajan työt Cobeñan kylän toisessa vanhainkodissa. Ilmapiiri oli hyvä, mutta vastuu iso. Sataa vanhusta kohden oli vuorossa vain yksi sairaanhoitajan koulutuksen saanut.
”Sairaanhoitajan vastuulla olivat lääkkeet, pistokset ja kontrollit. Jos vanhuksille tuli vakavampaa terveydenhoidon tarvetta, heidät lähetettiin yliopistosairaalaan.”
Puolentoista vuoden jälkeen Timolle tarjottiin vakituista paikkaa vanhainkodissa. Hän halusi kuitenkin uusia haasteita ja lähti yksityisen ketjun sairaalaan leikkaussali- ja heräämöhoitajaksi. Sieltä hän siirtyi julkiselle puolelle isoon madridilaiseen Infanta Sofía -yliopistosairaalaan. Nykyisin hän työskentelee sen päiväsairaalassa.
”Annamme syöpäpotilaille sytostaattihoitoja ja teemme verensiirtoja. Paljon on myös kipupotilaita. Hoidot kestävät viidestä minuutista kahdeksaan tuntiin.”
Päiväsairaalassa on joka päivä toiminnassa kaksi salia aamu- ja iltavuorossa. Potilaat ovat suurimmaksi osaksi omatoimisia, mutta osa tulee omaisten saattelemina. Koronan aikana sääntöjä tiukennettiin, ja vain yksi omainen saa tulla mukaan.
”Päivän päätyttyä suurin osa potilaista lähtee kotiin, osa syöpäosastoille jatkohoitoon.”
Potilailta teräviä kommentteja
Timo kuvailee espanjalaisen työelämän olevan kiihkeärytmistä. Potilaita otetaan sisään vauhdilla ja yleensä ollaan melko hyvin aikataulussa.
”Tiukan paikan tullen jokainen joustaa, ja työvuoron tehtävät jaetaan hoitajien kesken tasan. Se on sisäänrakennettua joukkuetoimintaa.”
Eväät syödään sosiaalitilassa viidessä minuutissa. Sairaalassa on ruokala, mutta se on niin kaukana päiväsairaalasta, että sinne ei kukaan ehdi.
”Suomessa potilaat ovat aika nöyriä, vaikka mielessään manailisivat myöhässä olevia aikatauluja. Täällä potilaat nousevat barrikadeille, jos ollaan tunti myöhässä. Potilaat ovat vaativia ja kommentoivat toimintaa aika pikaisesti ja teräväänkin sävyyn. Tämä kuuluu espanjalaiseen kulttuuriin, enkä ole nähnyt yhdenkään hoitajan hermostuvan, vaikka potilas olisi sanonut aika rumastikin. Potilaan kanssa keskustellaan, ja aina saavutetaan yhteisymmärrys.”
Täällä on inhimillinen, hyvä terveydenhoitojärjestelmä, josta espanjalaiset ovat erittäin ylpeitä.
Timo kehuu Espanjan terveydenhoitojärjestelmää. Vaikka Espanjassa ei hänen mukaansa ole yhtä hienoja laitteita ja sairaalatekniikkaa kuin Suomessa, potilaat hoidetaan tehokkaasti.
”Täällä on inhimillinen, hyvä terveydenhoitojärjestelmä, josta espanjalaiset ovat erittäin ylpeitä. Kollegani ovat huippuammattilaisia, jotka osaavat sairaanhoidon laaja-alaisesti. Hoitajalta vaaditaan täällä paljon: pitää olla hyvä ammattitaito, pärjätä hektisessä työssä ja osata informoida omaisia. Myös omaiset ovat täällä vaativia.”
Sairaanhoitajan työtä arvostetaan, mutta se on siitä huolimatta alipalkattua. Peruspalkka vuodeosastolla työskentelevällä sairaanhoitajalla on noin 1 900 euroa kuukaudessa. Lisiä saa vähemmän kuin Suomessa. Yövuorokorvaus on 50 euroa lisää koko yöstä, ja pyhätyöstä tulee lisää 35 euroa. Monet sairaanhoitajat tekevät kahta työtä, jotta pärjäävät kalliissa Madridissa.
Timo on tällä hetkellä kuukauden sairauslomalla, sillä hänen polvikierukkansa repesi juoksukilpailussa. Repeämää hoidettiin päiväkirurgisesti yksityisellä klinikalla.
”Minulla on sairausvakuutus, josta maksan kuukausittain reilut sata euroa. Suurimmalla osalla espanjalaisista ei ole vakuutusta. Leikkausjonot ovat täällä sekä julkisella että yksityisellä paljon lyhyemmät kuin Suomessa. Sairaalat ja poliklinikat toimivat koko päivän, illalla on toinen vuoro.”
Espanjalainen erikoisuus on se, että sairausloman voi määrätä vain terveyskeskuslääkäri. Timon piti hakea se kylän terveyskeskuksesta, vaikka operaatio tehtiin muualla.
Ei kiitos rospuuttokeleille
Timo valmistui sairaanhoitajaksi 1989. Ensimmäinen työpaikka oli Helsingissä Meilahden sairaalan sisätautiosastolla. Myöhemmin hän toimi ensiavussa, ambulanssissa, tehostetussa sisätautien valvonnassa, sydänvalvonnassa ja tutkimushoitajana. Perustutkinnon lisäksi hän on sisätautikirurginen erikoissairaanhoitaja, sota- ja poikkeusolojen sairaanhoitaja sekä anestesiasairaanhoitaja.
”Pidän anestesiahoitajan työstä, joka on itsenäistä ja vastuullista. Siinä pitää hallita hengityskoneet, anestesialääkkeet ja monet erityistilanteet. Toivottavasti pääsen pian tekemään anestesiahoitajan työtä.”
Timon tulevaisuus on avoin. Hän saattaa työskennellä Espanjassa, muualla Euroopassa tai palata Suomeen.
”Keikkatyökin voisi olla yksi vaihtoehto, puoli vuotta Suomessa ja puoli vuotta Espanjassa. Olen niin tottunut aurinkoon, että en ehkä kestäisi Suomen talven pimeyttä ja sateisia rospuuttokelejä. Täällä voisin mennä vaikka Fuengirolan lähelle rannikkokylän pienelle terveysasemalle.”
Vapaalla Timo käy vaimonsa kanssa ulkona syömässä ja kulttuurielämyksissä. Joskus käydään Madridin vuoristossa vaeltamassa.
”On mahtavaa istua lämpimällä terassilla ja nauttia elämästä. Etupäässä käymme oman kylän tai lähistön kylien ravintoloissa. Madridin keskustaan en hevillä lähde.”
Timo käy vaimonsa Paulan kanssa mielellään lähikylissä. Tässä he ovat 6 000 asukkaan Miraflores de la Sierrassa.
Terveydenhoito Espanjassa
Monissa vertailuissa Espanjan terveydenhuoltoa pidetään hyvänä ja toimivana. Julkinen terveydenhuolto sisältää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä sairaalahoidon, joita annetaan omissa keskuksissa.
Valtaosa espanjalaisista käyttää julkista terveydenhuoltoa, joka on ilmaista.
Hammashoitoa ei yleensä ole saatavilla julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä, ja potilas maksaa hammashoidon kustannukset itse. Lapsille hammashoito on ilmaista, samoin kuin onnettomuuksiin liittyvä hammashoito.
