”Oikeasti amerikkalainen jalkapallo on kurinalainen strategiapeli, joka muistuttaa pelitaktiikaltaan shakkia. Pelissä jokaisella pelaajalla on oma tarkkaan määrätty tehtävänsä”, Anna-Lotta korjaa.
Anna-Lotta myöntää, että kontaktipelissä on loukkaantumisriskinsä. Hän on selvinnyt kolauksista mustelmilla, mutta joukkuetovereille on tullut polvi- ja nilkkavammoja.
”Loukkaantumisia voidaan vähentää merkittävästi oikealla suoritustekniikalla ja kunnon varusteilla.”
Työpaikka vaihtoon
Tampere Saintsin pelaajanaisista lähes joka toinen on sote-alalla.
”Raskas työ vaatii raskaat huvit”, selittää ensihoitaja Sara Reid, 25.
Amerikkalainen jalkapallo on äärimmäisen raskas peli. Se vastaa rasittavuudeltaan kovatehoista, jaksamisen äärirajoilla tehtävää HIIT-intervallitreeniä. Yksi peli voi kestää yli kaksi tuntia.
Laji on rankka myös mielelle. Kentällä tapahtumat etenevät nopeasti. Pelaajan pitää olla sataprosenttisesti läsnä, aistit hereillä, ja valmiina reagoimaan ympärillä tapahtuviin asioihin.
”Kun aloitin lajin, kontakti ja adrenaliini veivät mennessään. Pelissä ja treeneissä pää nollaantuu takuulla työasioista”, Sara toteaa.
Pelikaudella toukokuusta syyskuun alkuun tamperelaiset harjoittelevat pelitilanteita kahdesta kolmeen kertaan viikossa. Kaksi kertaa viikossa joukkue kokoontuu fysiikkatreeneihin, ja lisäksi jokainen treenaa omalla ajallaan. Lenkille tai kuntosalille ei tarvitse lähteä yksin: lenkkikavereita löytyy omasta joukkueesta.
”Nykyään joukkuehenki ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat minulle lajissa tärkeintä. Tiedän, että saan muilta pelaajilta apua niin kentällä kuin sen ulkopuolellakin”, Sara sanoo.
Pelit ajoittuvat viikonloppuihin. Koska vuorotyöläisen kalenteriin ei välttämättä mahdu montaa vapaata viikonloppua, Sara vaihtoi vuoden vaihteessa työpaikkaa.
”Nyt teen töitä maanantaista perjantaihin. Viikonloput pelaan.”
Aina joukkuepelaaja
Amerikkalaisessa jalkapallossa joukkue pyrkii kuljettamaan pallon vastustajan maalialueelle kantamalla tai heittämällä sen toiselle pelaajalle tai potkaisemaan sen maalihaarukan läpi. Palloa kuljettava joukkue on hyökkäävä joukkue. Puolustava joukkue estää palloa kuljettavan pelaajan etenemistä. Joukkueet vaihtavat hyökkäys- ja puolustusrooleja useaan kertaan pelin aikana.
Sairaanhoitajaopiskelija Matilda Majuri, 22, näkee amerikkalaisessa jalkapallossa ja hoitotyössä yhteisiä piirteitä.
”Joukkuepelaaja on joukkuepelaaja myös töissä. Kummassakin onnistutaan, kun jokainen tekee oman osuutensa.”
Matilda pelaa Tampere Saintsissa takapuolustajana. Hän on puolustuksen viimeinen lukko, joka pysäyttää pallon lähes keinolla millä tahansa. Hänen tehtävänään on huolehtia, että hyökkäysvuorojen vaihtuessa omalla hyökkäyksellä on tilaa toimia.
”Hoitajana huolehdin samalla lailla vuoron vaihtuessa, että seuraava vuoro pääsee aloittamaan työnsä mahdollisimman hyvistä asemista”, Matilda vertaa.
Anna-Lotta on kulmapuolustaja. Kulmapuolustajat ovat yleensä puolustuksen nopeimpia ja ketterimpiä pelaajia, joilta vaaditaan nopeita hoksottimia ja kykyä itsenäiseen päätöksentekoon.
”Samoja ominaisuuksia vaaditaan röntgenhoitajan työssä, sillä minulla ei ole selän takana radiologia kertomassa, milloin esimerkiksi jokin kuva pitää uusia”, Anna-Lotta kertoo.
Sara pelaa keskuspuolustajana. Keskuspuolustaja on vahva ja rohkea pelaaja. Hän ei arastele kovaa kontaktia ja on valmis laittamaan itsensä likoon joukkueen puolesta.
”Menen kaikkialla uusiin kohtaamisiin ennakkoluulottomasti ja täysillä. Minun kanssani on helppo tulla toimeen”, Sara kuvailee.
Euroopan parasta jenkkifutista
Anna-Lotta, Sara ja Matilda ovat pelanneet aiemmin tavallista jalkapalloa, mutta amerikkalaisen jalkapallon voi aloittaa hyvin myös ensimmäisenä lajina.
”Aikuisiällä aloittanutkin voi päästä lajissa pitkälle – maailman huipulle saakka”, Anna-Lotta kertoo.
Suomi on arvokisoissa Euroopan menestynein amerikkalaisen jalkapallon naisjoukkue. Lisää menestystä lienee tulossa, kun naiset pelaavat heinä-elokuun vaihteessa lajin maailmanmestaruudesta Vantaalla. Maajoukkueessa nähdään useita Tampere Saintsin pelaajia – ja katsomossa toivottavasti kovaäänistä yleisöä.
”Mitä enemmän meteliä yleisöstä lähtee, sitä parempi. Se kannustaa omaa puolustavaa joukkuetta ja häiritsee vastustajan hyökkäystä”, Sara sanoo.
Anna-Lotta Huuhka
Pelipaikka: Cornerback eli kulmapuolustaja.
Paras ominaisuus pelaajana: Vahva halu oppia uutta.
Ammatti: Röntgenhoitaja.
Paras ominaisuus työssä: Järjestelmällisyys ja kyky pysyä rauhallisena tiukassakin paikassa.
Joukkuekaverit kertovat: Anna-Lotta tekee valtavasti töitä joukkueen eteen. Anna-Lotta muun muassa hankkii sponsoreita ja mahdollistaa muiden pelaamisen.
Matilda Majuri
Pelipaikka: Safety eli takapuolustaja.
Paras ominaisuus pelaajana: Nopeus ja itsevarmuus.
Ammatti: Toisen vuoden sairaanhoitajaopiskelija.
Paras ominaisuus työssä: Ihmisläheinen, hyvä kuuntelija.
Joukkuekaverit kertovat: Matilda on ennakkoluuloton ja monipuolinen pelaaja, joka selviää paikasta kuin paikasta. Hän on äärettömän nopea ja ketterä, vastustajan kauhu.
Sara Reid
Pelipaikka: Linebacker eli keskuspuolustaja.
Paras ominaisuus pelaajana: Vahva joukkuepelaaminen ja vastuunotto.
Ammatti: Ensihoitaja, sairaanhoitaja.
Paras ominaisuus työssä: Positiivisuus ja kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa.
Joukkuekaverit kertovat: Sara on synnynnäinen johtaja ja mahtava tsemppari, joka treenaa ja pelaa kovaa. Vaatii muilta paljon ja itseltään enemmän.
