Korvaus varallaolosta säilyi Ivalossa

Ivalolaiset ensihoitajat voittivat oikeustaistonsa kiinteästä varallaolokorvauksesta.

Kuvateksti
Ensihoitaja Niina Kyrö taisteli kiinteästä varallaolokorvauksestaan viimeiseen asti. Kuva: Ari Korkala

On helppo huomata, että jotain on vialla, kun palkka pienenee sadoilla euroilla.

Näin kävi vuonna 2014 viidelle ivalo­laiselle ensihoitajalle, kun heidän työnantajansa vaihtui liikkeenluovutuksessa sairaankuljetusyrityksestä Lapin sairaanhoitopiiriksi.

Sairaanhoitopiiri poisti ensihoitajille kuukausittain maksetun kiinteän varallaolokorvauksen, josta ensihoitajat olivat sopineet edellisen työnantajansa kanssa työsopimuksissaan. Sairaanhoitopiiri maksoi varallaolokorvauksen vain toteutuneista varallaolotunneista.

Kiinteä korvaus oli ollut ainutlaatuinen, sillä sitä oli maksettu 210 tunnilta kuukaudessa, myös sairaus- ja vuosilomien ajalta. Työntekijät olivat neuvotelleet korvauksen itse, sillä siitä ei ole määräyksiä työehtosopimuksissa.

- Oli työnantajalta kova teko laskea palkkaa sadoilla euroilla. Se tuntui arjessa heti, sanoo Niina Kyrö.

Niina, Jaakko Lemmetty ja Jari Sarre kertovat olleensa jo valmiiksi varuillaan, kun työnantaja vaihtui. He olivat saaneet Tehystä ohjeet, miten liikkeenluovutuksessa pitää toimia. He osasivat olla esimerkiksi allekirjoittamatta työnantajan tarjoamia uusia työsopimuksia.

Heti palkanalennuksesta kuultuaan ensihoitajat ottivat yhteyttä Tehyyn.

Lopulta edessä oli oikeudenkäynti. Kaikki viisi asianomistajaa olivat siihen valmiita mahdollisista riskeistä huolimatta. Ammattiliiton tuki helpotti päätöstä. Yksittäisellä ihmisellä kun ei yleensä ole osaamista eikä uskallusta lähteä pitkään oikeusprosessiin, joka saattaa johtaa korkeimpaan oikeuteen asti.

- Tavallisen palkansaajan pitää ylittää henkinen kynnys, kun lähtee käräjöimään työnantajaansa vastaan. Pelkona on, että joutuu lopulta itse maksumieheksi, Jaakko sanoo.

Ensihoitajat olivat valmiita puolustamaan työsopimuksiaan, sillä ne ovat todennäköisesti Suomen ainoita, joissa varallaolo korvataan yhtenä palkanosana. Kiinteä korvaus oli taannut sen, ettei varallaolosta ollut tarvinnut taistella työpaikalla.

Monta kertaa oli työuran aikana käynyt mielessä, että kannattaako liiton jäsenmaksuja maksaa. Kyllä kannattaa.

Ensihoitaja Jaakko Lemmetty

Muilla työpaikoilla ensihoitajien varallaolo on edunvalvontakeskusteluiden jatkuva aihe: työsidonnaisuus on suuri ja korvaukset pieniä.

- Varallaolo mielletään usein orjatyöksi, koska siitä ei makseta täyttä palkkaa, Jaakko sanoo.

Ensihoitajat voittivat juttunsa Lapin käräjäoikeudessa huhtikuussa 2016. Oikeuden mukaan työsopimuksessa sovittu palkanosa oli työsuhteen ehto, jota työnantaja ei voi muuttaa yksipuolisesti. Oikeus tuomitsi sairaanhoitopiirin maksamaan palkkasaatavat viivästyskorkoineen sekä ensihoitajien oikeudenkäyntikulut.

He iloitsivat kuitenkin vasta erävoitosta. Kaikille oli selvää, että työnantaja valittaa hovioikeuteen.

Niina oli lomamatkalla ulkomailla, kun tieto hovioikeuden päätöksestä - uudesta voitosta - tavoitti hänet sähköpostilla. Tieto ei ollut suuri yllätys, sillä hänellä oli ollut oikeudenistunnosta asti vahva tunne voitosta. Hän luotti Tehyn lakimiesten ammattitaitoon.

Hovioikeuden jälkeen Lapin sairaanhoitopiiri haki valituslupaa vielä korkeimmasta oikeudesta. Siitä alkoi pitkä odotus.

- Silloin ajattelin, että eikö tämä lopu koskaan, Jari muistelee.

Maaliskuussa 2018 korkein oikeus kieltäytyi myöntämästä valituslupaa: käräjäoikeuden tuomio jää voimaan. Jaakko oli pilkkireissulla Norjassa, kun sai Niinalta puhelun. Kännykkä kuului huonosti, joten kesti hetken ennen kuin selvisi, mistä oli kyse.

- Muutaman tanssiaskeleen taisin siinä yksikseni ottaa, Jaakko tunnustaa.
Taistelu oli viimein päättynyt. Viisikko sai Lapin sairaanhoitopiiriltä kymmenien tuhansien eurojen palkkasaatavansa, ja entiset työsopimukset pysyvät voimassa.

- Monta kertaa oli työuran aikana käynyt mielessä, että kannattaako liiton jäsenmaksuja maksaa. Kyllä kannattaa, Jaakko sanoo. 

Mitä laki sanoo?

  • Työsopimuksella voidaan sopia työehtosopimusta paremmista ehdoista.
  • Liikkeenluovutuksessa työntekijät siirtyvät uuden työnantajan palvelukseen entisin ehdoin. Uusia työsopimuksia ei tarvita. Jos työsopimuksessa on sovittu jotain, uusi työnantaja ei voi muuttaa ehtoja ilman irtisanomisperustetta.
  • Uusi työnantaja noudattaa työehtosopimusta, joka on voimassa luovutuspäivänä. Tätä työehtosopimusta noudatetaan sopimuskauden päättymiseen asti. Vasta sen jälkeen aletaan soveltaa alan omaa työehtosopimusta.
  • Palkka ei saa liikkeenluovutuksessa laskea.

Julkaistu Tehy-lehdessä 9/2018