Oikeusjuttunsa voittanut hoitaja: Seksuaalista ahdistelua ei pidä sietää

Terveydenhuollossa häirintään ei suhtauduta vakavasti, sanoo oikeusjuttunsa voittanut Marjo Grönfors.

Kuvateksti
Seksuaalinen ahdistelu ei kuulu hoitotyöhön, terveydenhoitaja Marjo Grönfors sanoo. Kuva: Pasi Leino

Käräjäoikeuden istunto jännitti. Terveydenhoitaja Marjo Grönfors oli ensimmäistä kertaa oikeudessa. Hän oli asianomistajana, ja sermin toisella puolella istui vastaaja, jota Marjo ei halunnut kohdata.

Mies oli hänen entinen potilaansa. Tämä oli tullut puolitoista vuotta aikaisemmin vastaanotolle, missä hän oli halannut ja suudellut Marjoa väkisin sekä koskettanut tämän pakaraa ja rintaa.

Teot täyttivät rikoslain määrittelemät seksuaalisen ahdistelun kriteerit. Maailmanlaajuinen Me too -kampanja on tuonut seksuaalisen häirinnän päivänvaloon. 

Halusin oikeudenkäynnillä välittää miehelle viestin, että hän oli tehnyt väärin.

Terveydenhoitaja Marjo Grönfors

Marjolla ei ollut tapahtumahetkellä mahdollisuutta saada apua työkavereilta. Viereinen huone oli tyhjä, eikä Marjo pystynyt poistumaan huoneesta, koska potilas seisoi hänen ja oven välissä. Lisäksi ovi avautui sisäänpäin juuri siihen kohtaan, jossa potilas seisoi.

– Ensimmäinen ajatukseni oli saada hänet ulos huoneesta ja ovi lukkoon, jotta hän ei pääse takaisin.

Potilaan lähdön jälkeen Marjo tärisi järkytyksestä. Ahdisti ja oksetti. Jonkin ajan kuluttua hän lähti kertomaan tapahtuneesta lähiesimiehelle ja ilmoitti, ettei voi enää hoitaa kyseistä potilasta. Illalla kotona hän sai migreenikohtauksen. Se kesti läpi yön, eikä hän pystynyt menemään töihin seuraavana päivänä.

Viikon verran Marjo mietti, mitä asialle pitäisi tehdä. Johtava hoitaja oli soittanut hänen pyynnöstään ahdistelijalle ja ilmaissut paheksuntansa tekoa kohtaan. Mies ei ottanut vastuuta käytöksestään, joten Marjo päätti toimia. Hän halusi välittää miehelle viestin, että tämä oli tehnyt väärin.

Marjo epäili, että asia jää vaivaamaan pitkäksi aikaa, jos sen jättää sikseen. Hän ajatteli myös kaikkia kollegoitaan, kun päätti viedä asian eteenpäin.

Vaikka Marjo ymmärsi olevansa uhri, hän mietti silti, olisiko voinut jotenkin omalla käytöksellään saada ahdistelun aikaan.

– Mutta en ollut toiminut mitenkään väärin.

Jokaisella on oikeus työrauhaan.

Terveydenhoitaja Marjo Grönfors

Marjo teki työnantajalle työturvallisuuslain mukaisen työsuojeluilmoituksen. Hän kirjasi siihen tapahtuman yksityiskohtaisesti ja johdonmukaisesti. Ilmoitus osoittautui oikeudenkäynnissä tärkeäksi.
Kirjatessa tapahtunut oli tuoreessa muistissa, ja jälkeenpäin tekstin lukeminen auttoi jäsentämään ajatuksia.

Marjo puhui tapahtuneesta myös työkavereille, ystäville ja miehelleen – ahdistelijan nimeä mainitsematta.

Hyvä työkaveri oli myöhemmin oikeudessa todistajana. Näyttönä toimivat hänelle lähetetyt tekstiviestit.

Oikeudenkäynnissä ahdistelija kielsi tapahtuneen. Hän väitti sitä hyvän joulun toivotukseksi.

Tuomioistuin uskoi Marjoa ja tuomitsi ahdistelijan sakkoihin ja korvauksiin loukkauksesta sekä tilapäisestä haitasta. Lisäksi hän joutui maksamaan Marjon oikeudenkäyntikulut. Lopputulos oli Marjolle helpotus. 

– Olin pettynyt siihen, että mies käytti pitkään kestänyttä potilassuhdetta hyväkseen eikä myöntänyt tehneensä väärin.

Marjo on nyt sinut tapahtuneen kanssa. Jälkensä se on kuitenkin jättänyt: ajatus yksin olosta työpaikalla on ahdistava. Hän on sopinut työkaverin kanssa, että tämä tekee pidemmän vuoron samana päivänä kuin Marjo, jottei kummankaan tarvitse olla työpaikalla yksin.

Työpaikalla ei ole tehty erityisiä turvajärjestelyjä, vaikka terveydenhoitajat ovat toivoneet hälytysjärjestelmää.

Marjon mielestä seksuaaliselle ahdistelulle lähinnä naureskellaan työpaikoilla.

– Hoitoalalla on asennetta, että seksuaalinen ahdistelu kuuluu työhön ja sitä pitää vain oppia sietämään. Mutta ei sen niin kuulu olla. Jokaisella on oikeus työrauhaan.

Oikeudessa käsitelty tapaus ei ollut Marjollekaan ensimmäinen. Aiemmilla kerroilla kyse ei ole ollut rikoslain mukaisesta seksuaalisesta ahdistelusta. Kyse on ollut sanallisesta häirinnästä, mutta myös siitä on jäänyt likainen ja kiusallinen olo.

Marjo neuvoo ilmoittamaan seksuaalisesta ahdistelusta aina työnantajalle, vaikka tapahtunut tuntuisi vähäpätöiseltä. Uhrin itsensä pitää ottaa tapahtunut vakavasti, vaikka muut eivät ottaisikaan. Asenne hoitajia kohtaan muuttuu vain siten.

– Kohtelen potilaita ammatillisesti, joten minulla on oikeus luottaa siihen, että myös he käyttäytyvät asiallisesti.

 

Mitä laki sanoo?

  • Rikoslain mukaan rangaistavaa on tahallinen seksuaalinen koskettelu tavalla, joka on ”omiaan loukkaamaan seksuaalista itsemääräämisoikeutta”.
  • Koskettelu voi tarkoittaa sivelyä, puristelua, taputtelua tai muuta vastaavaa tekoa. Teon tulee kohdistua kehon alueelle, jota pidetään tavanomaisesti seksuaalisesti merkityksellisenä. Myös väkisin suutelu on seksuaalista ahdistelua.
  • Seksuaalisesta ahdistelusta voidaan tuomita sakkoon ja toistuvista teoista vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
  • Pykälä seksuaalisesta ahdistelusta tuli voimaan syyskuussa 2014.
  • Sanallinen häirintä saattaa täyttää kunnianloukkauksen kriteerit.

Julkaistu Tehy-lehdessä 1/2018

19.1. klo 12.43 muokattu otsikkoa