Johannan tarkoitus oli olla osittaisella hoitovapaalla syyskuusta 2013 seuraavan vuoden heinäkuuhun, mutta elämä yllätti iloisesti.
– Tulin uudestaan raskaaksi.
Johanna haki uuden raskauden perusteella hoitovapaansa keskeytystä maaliskuusta 2014. Lähiesimies joutui saamiensa ohjeiden mukaisesti kieltäytymään keskeyttämisestä. Työnantaja ilmoitti, että uusi raskaus ei ole perusteltu syy keskeyttää osittaista hoitovapaata.
Käytännössä kielto tarkoitti, että Johanna menetti osan äitiysvapaan ajalta maksettavasta palkastaan. Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaan äitiysvapaalta maksetaan varsinainen palkka, jos edellytykset täyttyvät.
Johanna mietti asiaa muutaman päivän ja päätti sitten selvittää, miten asia todellisuudessa menee. Palkanlaskija vahvisti esimiehen näkemyksen, mutta Johanna päätti kysyä vielä pääluottamusmiehen mielipidettä.
Tehyn pääluottamusmies Jouni Sallisen mukaan asia ei ollutkaan niin yksinkertainen kuin työnantaja väitti.
Hoitovapaan keskeyttämisestä uuden raskauden perusteella on olemassa Euroopan unionin tuomioistuimen päätös vuodelta 2006. Sen mukaan uusi raskaus on "ennalta-arvaamaton ja olennainen tapahtuma", mikä oikeuttaa keskeyttämään hoitovapaan.
Tuomioistuin on myös kahdessa muussa tapauksessa todennut, että työnantaja ei voi olla maksamatta täyttä äitiysvapaan palkkaa, jos hoitovapaa keskeytyy uuden äitiysvapaan vuoksi. Ratkaisut perustuvat EU:n vanhempainvapaadirektiiviin.
Sallinen pyysi Tehyn lakimies Matias Nymanin kehotuksesta paikallisneuvotteluja, mutta ne eivät tuottaneet tulosta. Koska sopua ei löytynyt myöskään keskusneuvotteluissa KT Kuntatyönantajien kanssa, Tehy vei asian työtuomioistuimeen. Työtuomioistuin käsittelee työ- ja virkaehtosopimuksen tulkintariitoja.
En voinut olla ainoa nainen, joka oli tullut raskaaksi kesken osittaisen hoitovapaan.
Johanna Roivas
Johanna oli suostunut tapauksensa viemiseen työtuomioistuimeen. Prosessi ei vaatinut häneltä henkilökohtaisia ponnisteluja, eikä häntä haitannut, että hänen nimensä näkyi työtuomioistuimen papereissa.
– Minusta epäselvyys piti selvittää. En voinut olla ainoa nainen, joka oli tullut raskaaksi kesken osittaisen hoitovapaan.
Työtuomioistuin hyväksyi Tehyn kanteen yksimielisesti joulukuussa 2015. Sen mielestä oli selvää, että työehtosopimuksia on tulkittava EU-oikeuden mukaisesti. Työntekijälle on maksettava täyden työajan palkka, mikäli hän jää kesken osittaisen hoitovapaan äitiysvapaalle ja työaika ennen osittaista hoitovapaata oli täysi.
Työtuomioistuin velvoitti Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin maksamaan Johannalle saamatta jääneen äitiysvapaan palkan korkoineen. KT tuomittiin hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä. KT joutui myös maksamaan Tehyn oikeudenkäyntikulut.
Jokaisella osittaiselta hoitovapaalta äitiysvapaalle jäävällä naisella on oikeus saada äitiysvapaan palkka sen palkan mukaisesti, joka hänellä oli ennen osittaiselle hoitovapaalle jäämistä. Ratkaisu ulottuu takautuvasti viiden vuoden päähän. Se koskee sekä julkista että yksityistä sektoria, jos äitiysvapaan palkasta on sovittu työehtosopimuksessa.
– En aluksi ymmärtänyt, että tässä on kyse näin isosta asiasta. Sittemmin se on selvinnyt.
Mitä laki sanoo?
- Useimmissa työehtosopimuksissa on sovittu äitiysvapaan palkasta.
- KVTES:n mukaan työntekijällä on oikeus saada varsinainen palkkansa 72:lta äitiysvapaan ensimmäiseltä päivältä. Työntekijän pitää olla työnantajan palveluksessa vähintään kaksi kuukautta välittömästi ennen äitiysvapaan alkamista. Äitiysvapaata pitää hakea viimeistään kaksi kuukautta ennen sen aiottua alkamista. Raskaudesta ja lasketusta ajasta pitää esittää todistus.
- Hoitovapaan voi keskeyttää "perustellusta syystä". Uusi raskaus on EU-tuomioistuimen mukaan perusteltu syy.
Julkaistu Tehy-lehdessä 2/2016
