Petra Javanainen haaveili työstä YK:ssa 11-vuotiaasta asti – unelma toteutui 45-vuotiaana

Kuopiolaissyntyinen Petra Javanainen, 50, ihailee joka päivä työhuoneensa ikkunasta näkymää East Riverin yli kohti New Yorkin Long Island Cityä. Viidennen kerroksen työhuone on näköalapaikka – kuten koko työ sairaanhoitajana Yhdistyneiden kansakuntien eli YK:n pääkonttorin klinikalla.

YK:n työntekijät toimivat ympäri maailmaa, ja Petra on osaltaan tukemassa heidän terveyttään ja turvallisuuttaan. Monet työntekijöistä työskentelevät haastavissa ja hankalissa paikoissa.

”Pidän eniten työterveyshuollon matkailuterveyteen liittyvästä työstä. Se on klinikkamme toiminnan ydintä”, Petra kertoo.

Kun hänen luokseen tulee työmatkalle tai komennukselle lähtevä työntekijä, hän varaa tälle ainakin 45 minuuttia aikaa. Rutinoituneille matkailijalle riittää lyhyempi aika, mutta ensikertalaisilla on valtavasti kyseltävää. Heitä mietityttää, mitä kohteessa saa syödä, miten turvallista vesi on ja miten hyttysiin ja muihin itikoihin pitää suhtautua.

”Annan tarvittaessa myös rokotukset ja malarianestolääkkeet. Nautin näistä kohtaamisista.”

Petran on jatkuvasti päivitettävä tietojaan trooppisista taudeista ja niiden tilanteesta eri maissa. Hänen tehtävänään on myös huolehtia, että laboratorion laatuvastuu täyttyy ja antaa koulutusta sen laitteiden käyttöön.

Päivissä riittää vilskettä, sillä YK:n päärakennuksessa työskentelee 8 500 ihmistä ja lisäksi siellä käy paljon vieraita. Hoitajavetoisella klinikalla on yhdeksän hoitajaa, ja he vastaanottavat päivittäin 50–90 asiakasta. Lisäksi saman verran kohdataan puhelimen tai sähköpostin välityksellä.

Päivittäinen perustyö liittyy työterveyteen, mutta tarvittaessa hoitajat antavat ensiapuakin, oli kyseessä sitten työntekijä tai vierailija.

”Asiakkaalle tilanne on tietysti aina kurja, mutta entisenä terveyskeskuspäivystäjänä innostun siitä, että saan hyödyntää ensiaputaitojani.”

Kaikki hoitajat eri maista

Petra kertoo olleensa pienestä saakka maailmanparantaja ja haaveilleensa työstä YK:ssa jo 11-vuotiaasta asti. Nyt hän sanoo tekevänsä juuri sellaista työtä kuin kuvitteli ja toivoi.

Hän pitää erityisesti työyhteisön monikulttuurisuudesta. Monikulttuuriseen työhön Petra tottui jo Helsingissä vetäessään USA:n lähetystön klinikkaa sekä suorittaessaan terveysalan lisäopintoja Tansaniassa ja Keniassa.

YK:n pääkonttorin kaikki yhdeksän hoitajaa tulevat eri maista, Suomen lisäksi muun muassa Myanmarista, Uudesta-Seelannista ja Makedoniasta. Petra kertoo, että kulttuurierot näkyvät klinikalla. Joissakin maissa asiat muotoillaan vähemmän suoraan kuin Suomessa ja pomoa kunnioitetaan niin paljon, että asioita on vaikea ilmaista. Joskus asiakkaatkin ovat hyvin hienotunteisia. Toisinaan, kun Petra rokottaa miesasiakasta käsivarteen, tämä saattaa pyytää kohteliaasti lupaa riisua paitansa.

Kaikki hoitajat puhuttelevat toisiaan etunimeltä. Työvaatteita ei ole, vaan jokainen käyttää omia vaatteitaan: siisti, asiallinen toimistopukeutuminen riittää.

Työlupa vain YK:hon

Petralla on oikeus työskennellä YK:ssa hoitajana, mutta ei paikallisessa terveydenhuollossa. Tosin koronapandemian aikana hoitajista oli New Yorkissa niin kova pula, että Petrakin olisi otettu töihin erikoisluvalla.

Voidakseen toimia Yhdysvalloissa hoitajana suomalaisen sairaanhoitajan täytyy läpäistä National Council Licensure Examination (NCLEX) eli valtakunnallinen sairaanhoitajien lisensointikoe. Osavaltioiden rajat ovat tiukat: jos on rekisteröitynyt hoitajaksi esimerkiksi New Yorkissa, ei voi työskennellä toisessa osavaltiossa, vaan rekisteröinti sinne on anottava erikseen.

YK:n palveluksessa Petra on työskennellyt viitisen vuotta. Alun perin hän opiskeli tradenomiksi ja työskenteli Mehiläisen lääkärikeskuksen vastaanotossa. Työ sai hänet kiinnostumaan hoitoalasta, ja hän aloitti opinnot Turun ammattikorkeakoulun Salon toimipisteessä vuonna 2006. Vuonna 2010 hän valmistui sekä sairaanhoitajaksi että terveydenhoitajaksi.

Jo opiskeluaikana Petra työskenteli Salon sairaalassa ja myöhemmin terveyskeskuksen neuvolassa ja päivystyksessä. Sieltä hän hän siirtyi Nokian tehtaalle työterveyshoitajaksi ja edelleen Lohjalle työterveyteen.

Vuonna 2013 Petra muutti poikansa ja silloisen miehensä kanssa Helsinkiin huomattuaan epätavallisen työpaikkailmoituksen: USA:n suurlähetystö Helsingissä haki sairaanhoitajaa. Petra haki ja sai paikan. Työ oli itsenäistä ja vaihtelevaa.

”Hoidin perheitä, rokotin ja neuvoin työterveydessä ja järjestin ihmisiä muista lähetystöistä hoitoon Helsinkiin. Lähimaissa työskentelevät amerikkalaiset halusivat usein Helsinkiin esimerkiksi synnyttämään, koska suomalaista terveydenhoitoa arvostettiin.”

Hyvä palkka, isot menot

Lähetystössä työskennellessään Petra piti koko ajan silmällä YK:ssa avautuvia työpaikkoja. Kiinnostava pesti pääkonttorin työterveydessä tuli hakuun vuonna 2017.

Petra valmistautui hakuprosessiin kuuluvaan puhelinhaastatteluun muun muassa tekemällä muistiinpanoja työvuosistaan. Hakuprosessi sujui hyvin, ja hän sai paikan.

Nyt hän laatii itse kysymyksiä YK:hon töihin haluaville hoitajille.

”Ei ole yksinkertaista miettiä, miten kysymykset ja tehtävät asetetaan niin, että ne kertovat tarpeeksi hakijan ammattitaidosta, mutta eivät ole liian vaikeita tai kapea-alaisia.”

Koronapandemian aikana hakijalta olisi voitu kysyä esimerkiksi, miten hän valmistautuu kertomaan koronaviruksesta laajalle yleisölle: millaisia kysymyksiä hän ennakoi saavansa, miten hän vastaa ja miten hän ottaa huomioon eri näkökulmat, kuten työterveyshuollon.

Vaikka työ YK:ssa oli ollut Petran unelma, elämänmuutos oli sokki.

”Tuntui rankalta jättää 45 vuoden iässä koti, perheenjäsenet, ystävät, kissat – kaikki tuttu. Poikani Eetu kävi peruskoulun yhdeksättä ja jäi Suomeen, samoin jo täysi-ikäinen tyttäreni Simona. Jouduin miettimään, kuka ja mikä olen, kun en ollut päivittäin kenenkään äiti tai ystävä niin, että olisin ollut läsnä.”

Muuttoa seuranneena syksynä Petra sai myös poikansa vuodeksi luokseen. Hän pääsi myös muuttamaan Bronxiin lähelle Yankee Stadiumia ja viiden metropysäkin päähän töistä.

Siellä hän asuu yhä. Hän lenkkeilee Bowie-koiransa kanssa lähikortteleissa ja nauttii kaupungin runsaasta vapaa-ajan tarjonnasta.

Töitä on tavallisesti arkisin yhdeksästä viiteen mutta joskus viikonloppuisinkin. Työpäiviin kuuluu tunnin palkallinen ruokatauko.

Petra sanoo, että hoitajalle YK tarjoaa kiinnostavan työn ja hyvän korvauksen. Hänelle jää käteen yli 8 000 dollaria kuussa eli noin 7 500 euroa. Noin puolet siitä menee asunnon vuokraan ja terveysvakuutukseen.

”Elämisen kustannukset ovat täällä korkeat.”

Hiiri lähti, mies jäi

Petra kannustaa ulkomailla työskentelystä kiinnostuneita tarttumaan mahdollisuuteen, jos sellainen tulee. Muuttamiseen liittyy aina oma vaivansa, mutta yleensä asiat järjestyvät.

Käytännön järjestelyitä varten Petra sai muuttaessaan uudelta työnantajaltaan selkeät ohjeet, mutta silti pulmiakin riitti. Petran ensimmäinen asuinpaikka sijaitsi Manhattanilla. Paikka oli ikoninen, mutta kodin lattialla vilisti hiiri ja talvella asunnossa oli koleat 11 astetta lämmintä.

Vähitellen asiat kuitenkin järjestyivät. Hiirestäkin päästiin eroon. Sitä häätämään tuli paikallinen mies – ja kävi kuin romanttisissa elokuvissa. Hiiri lähti, mutta mies jäi Petran elämään.

44 000 työntekijää

• Yhdistyneet kansakunnat (YK) on maailmanlaajuinen hallitusten välinen yhteistyöjärjestö. Se perustettiin toisen maailmansodan jälkeen 24. lokakuuta 1945 edistämään kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta, oikeudenmukaisuutta sekä ihmisoikeuksia.
• YK:n organisaatio muodostuu kuudesta pääelimestä sekä New Yorkissa sijaitsevasta päämajasta. Pääelimet ovat yleiskokous, turvallisuusneuvosto, talous- ja sosiaalineuvosto, huoltohallintoneuvosto, kansainvälinen tuomioistuin ja sihteeristö.
• YK:n perustamispäivä 24. lokakuuta on kansainvälinen Yhdistyneiden kansakuntien päivä.
• Suomi on ollut YK:n jäsen vuodesta 1955.
• Yli puolet pääjärjestö YK:n noin 44 000 työntekijästä työskentelee kentällä eri puolilla maailmaa.