Lopuksi haettiin kirjastosta kolmen vuoden koulukirjat lainaksi. Sarah oli ryhmänsä ainoa ulkomaalainen.
”Olin ensimmäisen päivän jälkeen innoissani, vaikka tuntui, että aivot kävivät ylikierroksilla kaikesta uudesta. Olin unelmoinut opiskelusta jo monta vuotta.”
Reilussa vuodessa Sarahille oli ehtinyt tapahtua paljon. Uudenvuodenpäivänä vuonna 2020 hän oli muuttanut Suomesta Leipzigiin poikaystävänsä Felix Baumgartenin luo. Pari oli seurustellut kolme vuotta ja tavannut koko ajan noin kerran kuussa.
”Felixin Suomeen muuttoakin harkittiin, mutta hänellä oli Saksassa hyvä työpaikka sairaalan henkilöstöpäällikkönä. Minulla on Felixiä parempi kielipää, joten päätimme että minä muutan, otan kielen ensin haltuun ja pyrin sitten opiskelemaan.”
Sarah oli työskennellyt vuosia lähihoitajana Sairaala Siluetissa Helsingissä. Nyt hän haaveili sairaanhoitajan ammatista.
Heti muutama viikko Saksaan saapumisensa jälkeen Sarah aloitti tiiviin kielenopiskelun.
”Saksa oli minulle aivan uusi kieli. En osannut ennestään muuta kuin ehkä laskea kolmeen.”
Kovin pitkään Sarah ei ehtinyt opiskella, kun koronarajoitukset iskivät.
”Lähiopetus päättyi. Koulu järjesti nopealla aikataululla online-kurssit, mutta eivät ne korvanneet lähiopetusta. Vaativa kurssi eteni todella nopeasti.”
Alkuaika Saksassa ei ollut sellaista kuin Sarah oli kuvitellut. Rajoitusten vuoksi hän oli paljon yksin kotona. Puoliso teki pitkiä työpäiviä, sillä hän kuului työryhmään, joka suunnitteli Leipzigin yliopistollisen sairaalan koronatoimet.
”Felix teki 12 tunnin päiviä, mutta minulla oli vain neljä tuntia viikossa siivoustyötä kiinteistöfirmassa. Turhauduin, kun en saanut nähdä kielikurssikavereitani eikä kielitaitoni kehittynyt. Onneksi Felix kuuli sairaalan hakevan koronatestaajia. Sain paikan, koska minulla oli suomalainen lähihoitajakoulutus. Puutteellinen saksankielentaito ei ollut este.”
Kesällä 2020 Sarah oli joka arkipäivä kolme tuntia kielikurssilla ja kaksi tuntia koronapisteessä. Syyskuussa kielikurssin loputtua Sarah alkoi tehdä kokopäivätyötä koronatestaajana. Palkka oli aluksi 10,5 euroa tunnilta, myöhemmin 12,8.
Aluksi Sarahin oli vaikea ymmärtää testattavia, koska Leipzigissa moni puhuu vahvaa saksin murretta.
”Saksani kehittyi valtavasti koronatestaajan työssä, sillä pääsin käyttämään kieltä päivittäin. Aloittaessani sain juuri ja juuri sanottua lauseen testattavalle. Lopussa olin jo vastuussa uusien työntekijöiden perehdyttämisestä.”
Koronanäytteiden ottaminen oli hyvää kieliharjoittelua.
Pikkuhiljaa Sarah alkoi valmistautua opiskeluun. Hän haki sairaanhoitajakoulutukseen Leipzigin yliopistollisen sairaalan yhteydessä toimivaan Medizinische Berufsfachschuleen, josta saatu tutkinto vastaa Suomen ammattikorkeakoulututkintoa. Haku hoidettiin sähköpostilla, ja hakemukseen piti liittää CV, motivaatiokirje, todistus suoritetusta kielikokeesta ja kaikkien tutkintotodistusten viralliset käännökset saksaksi.
”Lisäksi piti olla lääkärintodistus siitä, että olen fyysisesti ja henkisesti kykeneväinen opiskelemaan sairaanhoitajaksi.”
Saksankielinen 20 minuutin pääsykoehaastattelu hoidettiin marraskuussa 2020 koronan takia puhelimitse. Sarah sai jo sen päätyttyä tietää, että hänet on hyväksytty aloittamaan opinnot.
”Puhelun jälkeen olin ratketa onnesta. Selvisin haastattelusta saksaksi ja sain vielä kehuja siitä, miten paljon olen oppinut kymmenessä kuukaudessa.”
Opinnot alkoivat maaliskuussa kymmenen viikon teoriajaksolla. Sen aikana käytiin läpi muun muassa anatomiaa, ennaltaehkäisevää hoitoa ja perushygieniaa. Teoriajaksoa seurasi viikko perehdytystä harjoittelua varten.
”Menimme joka päivä pienissä ryhmissä osastoille. Olin urologisella, neurologisella, operatiivisella ja vastasyntyneiden osastolla. Joka päivän lopussa pidettiin workshop, jossa käytiin läpi päivän tapahtumia ja teoriaa, kuten hygieniaa, potilaan asennonvaihtoa ja vitaalielintoimintojen tarkkailua. Saimme ison mapin papereita, joka kulkee mukana koko opiskeluajan.”
Perehdytysviikon jälkeen Sarah sai harjoittelupaikakseen verisuonitautiosaston.
”Siellä oli todella hyvä ilmapiiri. Alkuun olin ujo ja varautunut mutta viiden viikon kuluttua kuin kala vedessä.”
Sarah sai hyvät arvosanat ensimmäisestä lukukaudestaan oppisopimuskoulutuksessa.
Harjoittelussa opiskelija työskentelee aina toisen hoitajan kanssa. Lisäksi osastolla on useampia opiskelijoista vastaavia hoitajia, joiden puoleen voi aina kääntyä.
”Harjoittelu on todella mahtavasti järjestetty. Tiedän jo nyt, kenen kanssa työskentelen loppuvuonna. Suomessa opiskellessani tunsin joka ikisessä harjoittelussa pilaavani sen hoitajan päivän, joka ’joutui’ ottamaan minut ohjattavakseen. Täällä kokemus harjoittelusta on ollut hyvä, ja olen pystynyt hyödyntämään myös työkokemustani, jota olen Suomessa saanut esteettisestä plastiikkakirurgiasta.”
Ohjauspäivinä luokanohjaajat seuraavat, miten opiskelija työskentelee.
”Viimeksi puhdistin itsenäisesti erittäin pahat säärihaavat ja vaihdoin siteet. Päivän päätyttyä luokanohjaaja sanoi, että koetilanteessa olisin saanut parhaan arvosanan eli ykkösen. Tämän jälkeen huomasin, että osastolla luotetaan itsenäiseen työskentelyyni.”
En hyväksy nuorten sairaanhoitajien vähättelyä tai ilkeää kohtelua.
Leipzigin sairaalassa moni osasto on riippuvainen opiskelijoista, sillä he tekevät paljon perushoitotyötä. Silti opiskelijat eivät ole tasa-arvoisessa asemassa valmistuneen henkilökunnan kanssa. Etenkin lääkärit ovat selvästi ylempänä arvoasteikossa.
”Teitittely ja lääkäreiden pokkurointi on minulle outoa. Olin suu ammollani, kun minulle selitettiin, että tällä osastolla sairaanhoitajan tulisi työskennellä tämän lääkärin oikealla puolella, avata hänelle ovi ja ruiskuttaa käsidesiä hänen käsiinsä. Suomessa olen aina ollut tasa-arvoinen koko työyhteisön kanssa. En hyväksy nuorten sairaanhoitajien vähättelyä tai ilkeää kohtelua.”
Teitittely on alkanut Saksassakin vähentyä, mutta Sarahin mukaan joillain osastoilla kaikki sairaanhoitajat teitittelevät toisiaan.
”Sinunkaupat tulee kuitenkin tavallisesti tehtyä aika nopeasti töissä, jos se minusta on kiinni.”
Sarah on kotiutunut Leipzigiin hyvin, sillä asioiden hoitaminen ja neuvojen kysyminen ei tunnu enää suurelta kynnykseltä.
”En enää pelkää, että joku ei ymmärtäisi minua koulussa tai töissä. Enemmän jännitän harjoittelupäivän kulkua samaan tapaan kuin voisin jännittää Suomessakin.”
Sopeutumisessa on tietysti auttanut myös saksalainen puoliso.
”Felix on hyvin suunnitelmallinen ja järjestelmällinen excel-mies. Minä olen spontaanimpi, mutta olemme molemmat todella ahkeria ja työorientoituneita. Vihaamme riitaa ja ongelmia.”
Sopeutumisessa on auttanut saksalainen puoliso.
Sarah unelmoi, että hän pääsisi valmistuttuaan työskentelemään Leipzigin yliopistollisessa sairaalassa. Jos opinnot sujuvat hyvin, työpaikan voi saada jo ennen valmistumista. Jos opiskelijalla taas on paljon poissaoloja tai huonot arvosanat, työpaikkaa ei välttämättä heru.
”Minua kiinnostaisi psykiatria, neurokirurgia sekä neonatologia. Mutta tärkeintä on, että työilmapiiri osastolla on hyvä.”
Sairaanhoitajan oppisopimuskoulutus Leipzigin yliopistosairaalassa
- Oppilaitos Medizinische Berufsfachschule on osa Leipzigin yliopistollista sairaalaa. Sairaala on opiskelijoiden työnantaja.
- Opinnot kestävät kolme vuotta. Teoriatunteja noin 2 100 ja käytännön harjoittelua sairaalassa vähintään 2 500 tuntia. Vuosittain 100–120 opiskelijaa aloittaa opinnot. Hakuaika on kaksi kertaa vuodessa.
- Koulu valitsee opiskelijan harjoitteluosastot sairaalassa. Jokaisella osastolla on useita perehdyttäjiä, jotka ovat vastuussa opiskelijoiden ohjaamisesta yhteistyössä koulun opettajien kanssa.
- Opiskelijoille maksetaan palkkaa joka kuukausi. Aluksi nettopalkka on 962 euroa, ja se nousee opintojen edistyessä.
- Jos opiskelija menestyy riittävän hyvin, sairaala voi antaa oikean työsopimuksen jo 1–1,5 vuotta ennen valmistumista. Silloin opiskelija jatkaa edelleen opiskelua, mutta saa kunnon palkan. Bruttopalkka lisineen on noin 4 000–4 500 euroa kuukaudessa.
- Ulkomaisilla opiskelijoilla täytyy olla vähintään B2-tason saksa ja siitä suoritettu virallinen kielikoe.
- Loppukoe on noin puoli vuotta ennen valmistumista. Siihen kuuluu kirjallinen, suullinen ja käytännön koe. Käytännön koe on viimeisellä harjoitteluosastolla, jossa työskennellään noin 10 viikkoa.
Teksti Reija Ypyä, kuvat Sarah Korkia-ahon kotialbumi
