Tangomarkkinoiden finaalikappale Kel onni on nostaa yhä tangokuningattaren tunteet pintaan. Kuvat: Juha Puhtila ja Annika Rauhala

Tangokuningatar Saana Sassali: Lavatanssit ehkäisevät vanhuuden vaivoja

Sairaanhoitaja, tangokuningatar Saana Sassali haluaa tanssilavat takaisin. Musiikki ja tanssi ovat hänen lääkkeensä ikääntyville suurille ikäluokille.

Olen ilmeisesti tilastoharha, naurahtaa Saana Sassali, 30.

Tällä Saana tarkoittaa viime kesänä tapahtunutta kruunaamistaan tangokuningattareksi. Aikaisemmin ilmeisesti kukaan Tangomarkkinoiden ensikertalainen ei ole noussut ykköseksi. Saana halusi osallistua nimenomaan Tangomarkkinoille, koska niiden voittajaparille on valmiiksi pedattuja keikkoja moneksi kuukaudeksi eteenpäin.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

– Nyt alkuhuuma on laantunut, mutta hyvin ovat hommat jatkuneet. Oman uran luonti tapahtuu näkyvyyden kautta.

Saanaa kummastuttaa, että television muiden laulukilpailujen voittajista kuuluu nykyään niin vähän voiton jälkeen. Yksi syy voi olla, että muilta areenoilta ei ole suoraa tietä järjestetyille keikoille, jolloin itsensä esille saaminen voi olla kovan työn takana.

– Muut laulukilpailut ovat niin pop-orientoituneita, etten voisi osallistua niihin. Olen iskelmä- tai rock-laulaja ja minulla on tanssimusiikki verissä.

Tunnustusta hän antaa kaikille, jotka lähtevät mukaan laulukilpailuihin.

– Osallistuminen on aina itsensä voittamista.

Saanan muusikkoesikuva on isoveli Matias, joka soittaa bändin rumpuja.

Saana pyrkii näkyvyyteen itselleen tärkeiden ja hyvää tuottavien asioiden kautta.

Hän on seurannut lohduttomana tämän kevään keskustelua vanhustenhoidosta. Hän on pohtinut, miten voisi vaikuttaa asioihin muusikkona. Vastauk­seksi hän tarjoaa ennaltaehkäisyn näkökulmaa, minkä vauhdittamiseksi on käynnistymässä hänen ideoimansa Musiikilla liikkeelle -kampanja. Sen avauskeikka on sunnuntaina 19. toukokuuta Helsingissä.

– Tavoitteena on saada suuret ikäluokat jälleen harrastamaan lavatanssia. Siten voidaan luoda liikkuva ja hyvinvoiva ikäihmisten sukupolvi.

Saana ei pidä itseään pessimistinä. Silti hän on varma, että vanha virsi vanhustenhoidon ongelmista jatkuu eikä mikään muutu keskustelusta huolimatta.

– Hoitajia ei saada riittävästi eikä laitospaikkoja ole tarpeeksi. En näe muuta ratkaisua kuin että suuret ikäluokat alkavat huolehtia itsestään.

Saana muistuttaa, että musiikin ja tanssin yhteisvaikutusta selvittäneiden tutkimusten tulokset ovat kiistattomia. Tanssi ja musiikki liikuttavat kehoa ja mieltä. Sosiaaliseen tapahtumaan liitettyinä niillä on suora vaikutus ihmisten hyvinvointiin.

– Väitän, että näin voidaan ennaltaehkäistä kansansairauksia, jotka pahimmillaan ajavat ihmiset ikääntymisen myötä laitoshoitoon.

Sodankylästä lähtöisin oleva ja Helsingissä asuva Saana tuntee tanssilavojen maailman. Lavat ovat olleet iso osa suomalaista kulttuuria, ihmisten keskeisiä kohtaamispaikkoja. Saanan vanhemmatkin tapasivat aikoinaan lavatansseissa.

Tangokuningattaren kuningasajatuksena on nostaa lavatanssikulttuuri uuteen kukoistukseen hyvinvoinnin nimissä. Silloin samalle tanssilavalle mahtuvat kaikki ammattilaisista täydellisiin aloittelijoihin.

– Tanssi kuuluu kaikille ja jokainen saa tanssia niin kuin haluaa. Tärkeintä on rentous ja liikkeen vapaus.

Ennaltaehkäisevän työn lisäksi Saana haluaa esiintyä palvelutaloissa asuville vanhuksille. Maaliskuussa Saana orkestereineen vieraili rovaniemeläisessä hoivakodissa tanssittamassa ja laulattamassa sen asukkaita.

– Eräs rouva kertoi, kuinka hänen dementoinut miehensä ei muusta puhunutkaan kuin siitä että tangokuningatar on tulossa. Kun sitten tulimme, se oli onnen täyttymys.

Ohjelmaan kuului ikivihreitä Satumaasta alkaen sekä tietysti tanssia ja yhteislaulua.

– Dementoitunutkin vanhus muistaa nuorena oppimansa laulun sanat. Keikalla huomasin, että saivat siinä bändin pojatkin nieleskellä seuratessaan yleisön reaktioita.

Saana tietää, ettei hoivakodeilla ole varaa palkata ammattimuusikoita esiintymään. Silti hän yllyttää avaamaan uusia uria. Hänen mielestään paikkakunnalla käyvä artisti voisi käydä pientä korvausta vastaan päivällä vanhusten luona. Puolen tunnin vierailu riittäisi – monella vanhuksella on jaksamista jo siinä.

– Siitä kohtaamisesta kaikki saisivat niin paljon.

Saanan mukaan hoitoalalle hakeutuu paljon taiteellisesti lahjakkaita ihmisiä.

Saana on aina halunnut laulaa. Varhaisin musiikillinen lapsuusmuisto liittyy kummitädin pirtissä vierailuun, kun Saana oli 3-vuotias. Joku paikalla olleista oli pyytänyt pikkutyttöä laulamaan. Saanaa harmitti kovasti, sillä paikalla ei ollut mikrofonia. Sitten nokkela tyttö keksi ratkaisun.

– Löysin kummitätini veljen kävelykepin ja sanoin että nyt on mikki. Mitä lauloin, sitä en muista.

Muusikkoesikuva löytyy läheltä. Isoveli Matias on monelle tuttu vuoden 1991 Tenavatähti-kisasta ja esittämästään kappaleesta Elämää juoksuhaudoissa. Matias voitti tuolloin kisan yleisöäänestyksen. Nykyään hän soittaa rumpuja siskonsa bändissä.

Saana on käynyt Tornion Pop & Jazz Konservatorion. Sieltä tie vei Savoon. Hän ehti opiskella kaksi vuotta Kuopion Savoniassa musiikkipedagogiikkaa, kunnes tunnusti itselleen, ettei halua laulunopettajaksi. Muusikon ura on se, mikä kiinnostaa eniten. Saana ei kaipaa suuriin saleihin, vaan esiintyy mieluiten tanssilavoilla ja ravintoloissa.

Saana juttelee mielellään ihmisten kanssa ja kyselee kuulumisia. Hän kokee, että esiintymistilanteessa ja sen jälkeen kaikki ovat yhtä suurta joukkoa. Saana on saanut kuulla, että häntä pidetään helposti lähestyttävänä.

– Tyypillinen palaute on, että olen niin tavallinen. Onneni on, etten ole ujo enkä toivottavasti myöskään päällekäyvä.

Saana määrittelee itsensä muusikoksi. Mitä se tarkoittaa?

– Mielessäni on koko ajan jokin ­biisinaihio. Se vaikuttaa elämääni suuresti. Kun ennen olin päivätyössä, niin nyt olen yrittäjä.

Päivätyö jäi tangokuningattareksi kruunausta edeltäneeseen aikaan. Ajanjaksoon, jolloin hän opiskeli sairaanhoitajaksi Laurea-ammattikorkeakoulussa ja teki hoitoalan keikkoja jo opintojen ohella. Tutuiksi tulivat Helsingin sairaalat, Haartmanin päivystys, opiskeluterveydenhuolto, lastensuojelu ja Husin syömishäiriöyksikkö.

Viimeisin hoitoalan työpaikka oli Terveystalon Espoon Leppävaaran terveysasema, josta hän irtisanoutui viime keväänä, kun finaalipaikka varmistui.

– Olen psykiatrisesti orientoitunut somaattisen puolen sairaanhoitaja. On ihan sama, missä olen hoitajana. Lähden siitä, että otan ihmisen kokonaisuutena huomioon.

Sairaanhoitajan ammattiin vetivät suvun perinteet hoitoalalla sekä alan etiikka ja perusarvot, joiden perustana on ihmisen kunnioittaminen. Osansa oli myös käytännön syillä.

– Halusin, että muusikon ammatin rinnalla on maanläheinen perusammatti, joka voi tarjota leivän.

Saana on huomannut, että hoitoalan ammatteihin hakeutuu paljon taiteellisesti lahjakkaita ihmisiä. Muusikot ovat yksi ryhmä. Saanakin on profiloitunut hoitoalan työpaikoillaan aina muusikoksi.

Maanläheisyys hoitotyössä tarkoittaa Saanalle sitä, että perusasiat kantavat ihmistä. Näitä ovat uni, ravinto ja liikunta. Niitä täydentävät ihmissuhteet.

Saana pitää käsillä tekemisestä, kuten kanyloinnista ja haavojen hoitamisesta. Tärkeintä on Saanan mielestä kuitenkin kohtaaminen: potilas tule kohdatuksi vain, jos sairaanhoitaja osaa ottaa huomioon myös henkisen puolen.

– Sairaanhoitaja tekee työtään, jotta potilaat voivat käyttää voimavarojaan. Uskon todellakin ennaltaehkäisevään hoitotyöhön, joten on minussa terveydenhoitajaakin.

Vaikka hoitajan ura on nyt katkolla, tangokuningatar törmää sairaanhoitajan ammattiin tuon tuosta.

– Esiintymiskeikoilla saan usein kuulla, että olen ihan sairaanhoitaja. Vastaan, että niin olenkin.

Saana nauttii lähtemisestä ja ­lähdön tunnelmasta. Pätkätyöläiselle ja ­keikkalaiselle se on hyvä ominaisuus – etenkin muusikkona iso osa arjesta kuluu keikkapaikoille matkusta­-miseen.

– Äiti on sanonut, että reissuaminen on minussa vahvana. Sukujuuret viittaavat siihen, että olemme kiertolaisten jälkeläisiä. Esi-isät ovat kiertäneet kota kainalossa.

 Saana haluaa keskittyä elämässään hyvään. Hän aikoo noudattaa sydämensä ääntä.

– Kyllä elämä kuljettaa.