”Koronan vastaisen strategian tekeminen on ollut kuin peliä, jossa on siirrettävä nappulaa ilman, että täysin tiedetään, mihin se johtaa”, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek. Kuva: Jaakko Martikainen

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek: Maskin käytöstä saattaa tulla uusi normaali, kuten useissa Aasian maissa

”Rokotusjärjestys perustuu tietoon siitä, ketkä ovat suurimmassa vakavan taudin riskissä”, sanoo Suomen koronarokotusstrategiaa suunnitellut THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

1. Miksi koko sote-henkilöstöä ei rokotettu riskiryhmien jälkeen?

Kun lähdimme tekemään kansallista koronarokotusstrategiaa, pyrimme siihen, että turvaamme mahdollisimman paljon elinvuosia ja torjumme vakavaa tautia ja kuolemia. Ensimmäiseksi rokotettiin hoitokotien asukkaat ja henkilöstö, koronapotilaita hoitavat sekä tiettyjen sairauksien vuoksi riskiryhmiin kuuluvat. Halusimme myös varmistaa terveydenhuollon kantokyvyn. Alussa ajatus oli, että sote-henkilöstö pystytään rokottamaan vähitellen haavoittuvaisimmassa asemassa olevien rinnalla, mutta saimmekin rokotteita paljon vähemmän kuin oli suunniteltu.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Terveydenhuollon ammattilaisilla ei kuitenkaan ole ollut ikäryhmäänsä merkittävästi suurempaa riskiä sairastua. Ammattilaiset osaavat suojautua ja heillä on nyt välineet siihen. Etulinjassa töitä koronan torjumiseksi tehneet ovat joutuneet työskentelemään oman terveytensä uhalla. Koskaan ei voi tietää, mitä tartunta aiheuttaa. Korona on arvaamaton.

2. Miten rokotusjärjestys käytännössä tehtiin?

Se perustuu suomalaiseen tietoon siitä, ketkä ovat suurimmassa vakavan taudin riskissä. Apuna olivat sairaaloiden ilmoittamat tiedot, tartuntatautirekisteri ja muut terveysrekisterit. Niiden avulla arvioitiin tautitaakkaa, ja rokotusjärjestyksen luonnissa käytettiin hyväksi matemaattisia mallinnuksia.

3. Jääkö korona influenssan kaltaiseksi virukseksi?

Aika näyttää. Yhden arvion mukaan korona jatkaa muuntumistaan, mahdollisesti väistää rokotussuojan ja aiheuttaa edelleen vakavaa tautia. Jos näin on, tarvitaan tehosterokoteannoksia. Toinen arvio on, että viruksen vaikutus lievenee ja se jää flunssan kaltaiseksi, jolloin siihen ei tarvita enää rokotetta. Viruksesta on liikkeellä muunnoksia. Parhaimmillaan rokotteiden suojateho on ollut jopa 95 prosenttia. Jos se laskee varianteilla 85 prosenttiin, suoja on edelleen hyvä.

4. Koska maskin käytön voi lopettaa esimerkiksi kaupassa?

Vai tuleeko siitä uusi normaali, kuten useissa Aasian maissa, joissa ihmiset ovat suojanneet toisiaan influenssalta maskien avulla jo kauan? Maskit, etäisyydet, käsien pesu ja desinfiointi sekä erilaiset rajoitteet ovat osoittaneet, että on muitakin keinoja suojautua kuin rokotteet. Nyt on käynyt niin, ettei kausi-influenssaa ole ollut ja muutkin pisaratartuntana leviävät taudit kuten hinkuyskä ja pneumokokki ovat vähentyneet merkittävästi.

THL:n uusimpien ohjeiden mukaan kaksi rokoteannosta saaneet voivat tavata toisiaan ilman maskia. Rokottamattomia ja riskiryhmiin kuuluvia tavatessa suositellaan käyttämään edelleen suojaimia, koska rokotettukin voi joissain harvoissa tapauksissa erittää virusta varsinkin, jos on kyse muunnoksesta.

5. Maailman terveysjärjestö suosittaa antamaan rokotteita köyhille maille. Koska maailma on turvassa koronalta?

Maailman rokotekattavuus on noin 10 prosenttia, joten siitä ollaan vielä kaukana. Rokotteiden saatavuutta hidastavat tuotantotilojen puute ja tuotantovaikeudet. Huomio on kiinnittynyt rokotteiden patenttisuojaan, mutta ennen kaikkea tarvitaan tietotaitoa ja infraa, joka mahdollistaa tuotannon. Yhdysvallat on myöntymässä patenttien vapautumiseen, mutta se ei anna viedä valmistukseen tarvittavia raaka-aineita maasta.

Pandemia on käynnistänyt puheet rokotteiden omavaraisuudesta. Meillä Suomessa pohjoismainen tai EU-tason yhteistyö voisi turvata rokotteiden varmemman saatavuuden.

Hanna Nohynek

  • 63-vuotias ylilääkäri Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.
  • Perheeseen kuuluu puoliso, yksi oma lapsi, kolme bonuslasta ja kuusi bonuslastenlasta.
  • Harrastaa liikuntaa kuten pyöräilyä sekä äänikirjoja ja luontoilua.

Mainos
Mainos