Kun potilas ei uskalla pyytää nenäliinoja – ”Sairaala tekee niilläkin vain bisnestä”

Yhdysvalloissa potilas pelkää kertyvää velkaa, kirjoittaa kolumnistimme Rayan Hämäläinen.

Autokolarissa niskansa murtanut ja leikkausten jälkeen teho-osastolta siirretty potilas mietti, kehtaisiko pyytää lisää nenäliinoja. Pohdin hiljaa mielessäni, miksi moista täytyy epäröidä. Sillä välin potilas ehti jatkaa murehtimistaan ääneen: ”Sairaala tekee niilläkin vain bisnestä.”

Vaikka potilas oli kerryttänyt hoitojaksollaan jo sievoisen summan maksettavaksi, hän pysähtyi murehtimaan nimenomaan nenäliinoja. Minä pysähdyin miettimään, miten amerikkalaisesta järjestelmästä on muotoutunut sellainen, että potilas joutuu sairastamisen sijaan pelkäämään kertyvää velkaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

En tiedä, kuinka paljon Kleenex-laatikko, kipulääketabletti tai hoitopäivä sairaalassa maksaa. Eikä tiedä kukaan kollegoistanikaan. Kaikki vain pyörittelivät päätään, kun kysyin eivätkö terveydenhuollon hinnat ole julkisesti saatavilla. Hinnoittelu on kuulemma yksilöllistä ja läpinäkyvyys olisi haitaksi vakuutus­yhtiöiden bisnekselle.

Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on todettu maailman kustannustehokkaimmaksi. Järjestelmä on rakennettu tasa-arvon ja laadun periaatteiden varaan. Sen tukipilareita ovat tasokkaasti koulutetut ja asiantuntevat ammattilaiset. Terveydenhuollon hinnat ovat järkeenkäyviä ja helposti saatavilla. Mutta toisin kuin Yhdysvalloissa, potilaiden tai ammattilaisten ei tarvitse miettiä näitä summia.

Yhdysvaltain pirstaleisessa sairaala- ja vakuutusjärjestelmässä navigoiminen on tuskallisen vaikeaa. Potilaan on shoppailtava eri vaihtoehtojen välillä ja lopulta päätettävä, mistä voisi mahdollisesti saada laadukasta hoitoa. Päätöksenteossa ei voi kuitenkaan huomioida hintaa tai olettaa, että se olisi oikeudenmukainen.

Yhdysvalloissa potilaan hoitokustannukset ovat keskimäärin 2,5-kertaiset Suomeen verrattuna. Korkea hinta ei kuitenkaan tarkoita välttämättä korkeaa hoidon laatua. Resursseja on vähemmän, hoitoprotokollat ovat vanhanaikaisempia ja hoito pyörii hierarkkisemmin lääkärin ympärillä. Kaikki nämä tekijät muovaavat järjestelmästä kankeamman. Hoitajamitoitus on sentään hieman parempi.

Ihmiset asetetaan eriarvoiseen asemaan varallisuutensa perusteella ennen kuin he edes pääsevät hoidon äärelle. Lopulta yhteiskunta kärsii siitä, ettei vähävaraisemmilla ole mahdollisuutta ennaltaehkäisevään hoitoon tai varaa ostaa toimintakykyä parantavia lääkkeitä.

Hyväpalkkainenkin voi joutua vaikeuksiin, sillä keskoslapsen hoidosta langetetaan taakaksi viisinumeroinen velka.

Kun on tottunut Suomessa tietynlaiseen tehokkuuteen, tasa-arvoon ja laatuun, Yhdysvalloissa joutuu astumaan pois mukavuusalueeltaan. Maailma ei ole enää niin yksinkertainen, että potilas saisi rauhallisin mielin pyytää nenäliinoja.

Täältä toisenlaisesta todellisuudesta käsin sitä toivoo, ettei suomalaista terveydenhuoltoa murennettaisi. Ettei se ajautuisi tähän suuntaan. Päinvastoin Suomessa tarvitaan keinoja tasa-arvon, laadun, innovaatioiden ja oikeudenmukaisuuden takaamiseksi.

Ennen kaikkea tarvitaan keinoja pitää kiinni järjestelmän tukipilareista: osaavista ja tuotteliaista terveydenhuollon ammattilaisista.

Rayan Hämäläinen on Yhdysvalloissa työskentelevä sairaanhoitaja, joka bloggaa Tehy-lehden verkkosivuilla.

Mainos
Mainos