Millariikka Rytkönen: Historia opettaa

Tiesitkö, että naisten äänioikeus on seurausta vuoden 1905 suurlakosta, kysyy Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen pyysi poliittisia päättäjiä apuun toissa viikon lauantaina Helsingin Sanomien haastattelussa. Hän ei pyytänyt valtiolta rahaa taatakseen suomalaisille oikeuden riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin korjaamalla alamme työoloja ja palkkatasoa. Sen sijaan hän peräsi valtiovallalta varautumiskeinoja ”työmarkkinakriiseihin” ja nosti esille potilasturvallisuuden.

Jalosen mielestä yhteiskuntamme ”on tällä hetkellä lainsuojaton, koska ei ole olemassa mitään todellista mekanismia, jolla se voisi rajoittaa kansalaisten henkeä, terveyttä tai omaisuutta uhkaavia työtaisteluita. Nythän lakkojen rajaus esimerkiksi terveyden ja turvallisuuden takaamiseksi on täysin ammattijärjestöjen hyväntahtoisuuden varassa”.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Haastattelun lukeminen vetää hiljaiseksi. Ei yhtäkään ratkaisuehdotusta sote- ja vaka-alojen kriisiin. Samaisessa lehdessä edeltävänä päivänä Valviran ylijohtaja Markus Henriksson muistutti, että hoivakriisi ei ole suinkaan ohi. Silti Jalonen jatkaa valitsemaansa linjaa ja väläyttää haluaan rajata meidän alamme lakko-oikeutta.

Lakko on säädetty ihmisoikeudeksi 1961 Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa. Kansainvälisen työjärjestön ILOn yleissopimuksessa numero 87 todetaan lakon olevan oleellinen työntekijöiden oikeus. Suomessa lakko-oikeus on sallittu ja kuvailtu mm. työehtosopimuslaissa, työsopimuslaissa sekä laissa työriitojen sovittelusta.

Ammattiliittojen ja siten myös Tehyn perustehtävä on parantaa ja puolustaa jäsenten palvelussuhteen ehtoja. Aina ratkaisuun ei päästä neuvotellen, vaan joudutaan käyttämään työtaistelutoimia kuten lakkoa.

STTK:n ekonomisti Antti Koskelan kirjoittama tietokirja Hanskat tippui kertoo työtaistelun merkityksestä palkansaajien aseman ja yhteiskunnan kehityksen kannalta. Koskela kuvaa kirjassaan hyvin, kuinka lakot eivät ole erityisen suosittuja, mutta niiden hedelmät sen sijaan ovat. Tiesitkö esimerkiksi, että yleinen ja yhtäläinen äänioikeus on suoraa seurausta vuoden 1905 suurlakosta? Tämän tietää harva, vaikka moni on tietoinen siitä, että suomalaiset naiset saivat äänioikeuden ensimmäisten joukossa maailmassa. Myöskään viisipäiväinen työviikko tai lomarahat eivät johdu työnantajan hyväntahtoisuudesta. Nekin on hankittu aiempien työväensukupolvien työtaisteluilla.

Meidän alamme on kriisissä. Hoitajapula on globaali. Meillä tulisi olla työnantajan kanssa sama maali, jota kohti pelaamme yhdessä turvataksemme suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin. Ratkaisujen miettimisen sijasta Jalosen aika tuntuu menevän siihen, että hän pyrkii torjumaan kaikki Tehyn ja SuPerin yhteiset ratkaisuehdotukset. Meidän olisi yhdessä löydettävä kestävä ratkaisu, koska pienet, irralliset korjausyritykset ovat kuin Pikku-Matin purukumilla paikkaama autonrengas.

Sen sijaan, että työnantaja pohtii keinoja rajata alamme työntekijöiden perusoikeuksia, meidän kannattaisi hakea ratkaisu tähän kriisiin yhdessä neuvotellen, ennen kuin on liian myöhäistä. Alamme tulevaisuuden turvaaminen on arvovalinta.

Mainos
Mainos