Näin vuosiloma kertyy – lomapäivät, lomapalkka ja ansaintasäännöt pähkinänkuoressa

1. Vuosilomapäivät

Kesän ja seuraavan talven loma ansaitaan lomanmääräytymisvuoden aikana. Lomanmääräytymisvuosi on lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4.– 31.3.

Jos työsuhde on kestänyt maaliskuun loppuun mennessä alle vuoden, lomaa kertyy vuosilomalain mukaan kaksi päivää kuukaudessa. Jos työsuhde on kestänyt yli vuoden, lomaa kertyy 2,5 päivää kuukaudessa.

Useissa työehtosopimuksissa on sovittu vuosilomalain säädöksiä pidemmistä lomista. Vuosilomapäivien määrä voi myös kasvaa, kun työsuhde pitenee ja työkokemusvuosia tulee lisää.

2. Ansaintasääntö

Lomaa kertyy kahden eri ansaintasäännön perusteella. Täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi lasketaan kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä työskentelee vähintään 14 työpäivänä. Jos työpäivien määrä ei täyty, lomaa voi ansaita myös 35 kuukausittaisen työtunnin perusteella.

Kunnissa ja hyvinvointialueilla riittää, että jompikumpi ehto täyttyy.

Yksityissektorilla sovelletaan ensisijaisesti 14 työssäolopäivän sääntöä. 35 työtunnin sääntöä sovelletaan osa-aikaisissa työsuhteissa, joissa työskennellään harvemmin kuin 14 päivänä kuukaudessa.

Jos lomanmääräytymiskuukauden työpäivien määrä tai työtuntien määrä jää vajaaksi, työntekijällä on oikeus saada lomakorvaus.  Lomakorvaus on yhdeksän prosenttia lomanmääräytymisvuoden palkasta. Hätätyöstä tai ylityöstä maksettavia korotuksia ei lasketa palkkaan.

Lomakorvauksen määrä on 11,5 prosenttia, jos työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden. Lomakorvauksen saavalla työntekijällä on oikeus halutessaan pitää kaksi vapaata arkipäivää niiltä kalenterikuukausilta, joiden aikana hän on ollut työsuhteessa. Päivät ovat palkattomia, mutta lomakorvaus maksetaan niiden yhteydessä.

4. Viisi lomapäivää

Kunnallisessa virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES) ja Hyvinvointialueiden yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (HYVTES) on sovittu, että vuosiloma kuluttaa viisi lomapäivää viikossa. SOTE-sopimuksen piirissä oleviin sovelletaan HYVTES:n määräyksiä.

SOTE-sopimuksessa ja KVTES:ssä on sovittu työpäiviin perustuvasta vuosilomapäivien laskennasta. Työpäiviä on pääsääntöisesti viisi viikossa, joten kalenteriviikon mittainen loma kuluttaa viisi vuosilomapäivää.

Yksityisellä sektorilla useimmissa työehtosopimuksissa on viisipäiväinen lomalaskenta, mutta ei kaikissa.

5. Loman ajankohta

Työnantaja päättää loman ajankohdasta työntekijöiden toiveet kuultuaan. Lomissa on noudatettava tasapuolisuutta.

Vuosilomasta neljä viikkoa (kesäloma) on sijoitettava lomakaudelle, joka on 2.5.–30.9. Muu osa lomasta (talviloma) on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä.

6. Lomapalkka

Työntekijä saa vuosilomalla palkkaa lähtökohtaisesti säännönmukaisen palkkansa verran. Jos työsuhde päättyy, maksetaan lomakorvaus.

Toisiaan seuraavia määräaikaisuuksia tekevälle työntekijälle ei makseta lomakorvauksia jokaisen työsuhteen päätyttyä, vaan hänelle pitää työsuhteen jatkuessa antaa palkallinen loma, jos hän niin haluaa.

Lomaraha on työehtosopimuksessa sovittu etu, joka on yleensä noin puolet lomapalkasta.

Asiantuntijana Tehyn edunvalvonta-asiantuntija Mikko Männikkö. 

Päivitetty kauttaaltaan 20.3.2026. Muutettu otsikko.

Lue lisää lomasta Tehyn työelämäoppaasta.