Näin lomasi kertyy

Useissa työehtosopimuksissa on sovittu vuosilomalain säädöksiä pidemmistä lomista.

Kuvateksti
Työnantajalla on oikeus päättää loman ajankohta, mutta työntekijöitä on kuultava ja tasapuolisuutta noudatettava. Kuva: iStock

1. Kesän ja seuraavan talven loma ansaitaan lomanmääräytymisvuoden aikana. Lomanmääräytymisvuosi on lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4.– 31.3.

Jos työsuhde on kestänyt maaliskuun loppuun mennessä alle vuoden, lomaa kertyy vuosilomalain mukaan kaksi päivää kuukaudessa. Jos työsuhde on kestänyt yli vuoden, lomaa kertyy 2,5 päivää kuukaudessa.

2. Useissa työehtosopimuksissa on sovittu vuosilomalain säädöksiä pidemmistä lomista. Työkokemus pidentää tehyläisten lomia.

3. Täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi lasketaan kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä työskentelee vähintään 14 työpäivänä.

Kuntasektorilla työpäivien ei tarvitse olla 8 tunnin työpäiviä, vaan työpäiviä ylipäänsä. Jos työpäivien määrä ei täyty, työntekijä voi ansaita lomaa 35 kuukausittaisen työtunnin perusteella.

Yksityissektorilla valitaan ansaintamalli koko lomanmääräytymisvuodeksi. Kuntasektorilla voidaan sekoittaa 35 työtunnin ja 14 työpäivän ansaintamalleja.

4. Vuosilomalain mukaan lomaa kuluu viikossa kuusi päivää eli myös lauantai on lomapäivä.

Kunnallisessa virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES) ja Hyvinvointialueiden yleinen virka- ja työehtosopimuksessa (HYVTES) on sovittu, että vuosiloma kuluttaa viisi lomapäivää viikossa.

Jaksotyötä tekevien loma kuluu työehtosopimuksessa esitettyjen laskentasääntöjen mukaan suhteuttamalla. 

Sote-sopimuksen piirissä oleviin tehyläisiin sovelletaan HYVTES:n vuosilomaa koskevia määräyksiä.

5. Työnantaja päättää työntekijöiden mielipiteet kuultuaan loman ajankohdasta.

Vuosilomasta neljä viikkoa eli 24 arkipäivää (kesäloma) on sijoitettava lomakaudelle, joka on 2.5.–30.9.

KVTESin mukaan kesälomana on annettava 20 päivää tai vähintään 65 prosenttia.

Muu osa lomasta (talviloma) on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä.

6. Työntekijä saa vuosilomalla palkkaa lähtökohtaisesti kuukausipalkan verran. Jos työsuhde päättyy, maksetaan lomakorvaus.

Toisiaan seuraavia määräaikaisuuksia tekevälle työntekijälle ei makseta lomakorvauksia jokaisen työsuhteen päätyttyä, vaan hänelle pitää antaa palkallinen loma.

Lomaraha on työehtosopimuksessa sovittu etu, joka on yleensä noin puolet lomapalkasta.

Lue lisää lomasta Tehyn työelämäoppaasta.
 

Päivitetty 9.3.2022 ja 25.4.2023. Julkaistu Tehy-lehdessä 2/2014.