Voiko aikuista ruoka-allergikkoa rohkaista kokeiluihin?1 Dosentti Mikael Kuitunen, voiko aikuinen kokeilla ruokaa, joka on aiheuttanut lapsena allergiaoireita?Lapsuudessa saadut lievät oireet, kuten pienet mahanpurut tai poskien punoitus, eivät estä kokeiluja. Mutta jos muistaa saaneensa lapsuudessa voimakkaita oireita, kyseistä ruokaa ei pidä kokeilla omin päin aikuisenakaan.
Esimerkiksi nielemisvaikeudet ja voimakas suun limakalvojen turvotus ovat vakavia oireita.
Useimmat ruoka-allergiat menevät ohi 5–6-vuotiaaksi mennessä, mutta pähkinä-, kala- ja äyriäisallergiat ovat hyvin pysyviä.
Aikuisista kolmesta viiteen prosentilla on jokin ruoka-aineallergia, ja osa saa sen vasta aikuisena. Monesti aikuinen on ollut allergikko jo lapsuudessa, mutta oireet puhkeavat vasta aikuisena esimerkiksi rajun flunssan tai rankan rasituksen seurauksena.
Jos allergia on tuore tuttavuus, sen kanssa kannattaa olla varovainen.
Aikuisen allergiana pitämät oireet voivat johtua ärtyvän suolen oireyhtymästä.
2 Tarvitaanko lääkäriä, jos aikuinen osaa yhdistää oireensa tiettyyn ruoka-aineeseen ja tietää välttää sitä?
Jos allergisoivan ruoka-aineen karsiminen ruokavaliosta ei rajoita aikuisen elämää liikaa, hän pärjää ilman lääkärin apua.
Ruoka-aineallergiaepäilyt ovat huomattavasti tavallisempia kuin todetut ruoka-allergiat. Jos maha oireilee, kannattaa hakeutua tutkimuksiin.
Aikuisen allergiana pitämät oireet voivat johtua suolistosairaudesta tai ärtyvän suolen oireyhtymästä.
Ruoka-aineesta saatetaan tehdä syntipukki, vaikka syy oireisiin voi joskus olla ruoka-aineen käsittelyssä käytetyssä aineessa.
Esimerkiksi karmiini-väriaine-allergia on harvinainen, mutta se laajentaa vältettävien aineiden listaa, sillä samaa väriainetta löytyy ruokien lisäksi kosmetiikasta.
3 Onko positiivinen allergiatulos merkki siitä, että ruoka-ainetta tulee karttaa?
Ruoka-ainetta ei pidä karttaa koskaan pelkän testituloksen perusteella. Testin tulkinta kuuluu asiaan perehtyneelle lääkärille.
Esimerkiksi lähes kaikki koivuallergikot saavat testissä positiivisen tuloksen juureksista ja kivellisistä hedelmistä, mutta he voivat syödä suurinta osaa niistä huoletta.
4 Miten allergiat ja intoleranssit eroavat toisistaan?
Ruoka-allergian taustalla on aina immunologinen reaktio, jota voidaan mitata prick-testillä tai veren seerumista saatujen IgE-vasta-aineiden määrän avulla.
Intoleranssilla tarkoitetaan muita yliherkkyysreaktioita kuin allergiasta johtuvia. Esimerkiksi laktoosi-intolerantikon elimistössä on liian vähän maitosokeria pilkkovaa entsyymiä, minkä vuoksi suolistoon jäävä maitosokeri aiheuttaa vaivoja, kuten turvotusta ja kaasunmuodostusta.
Arkikielessä myös keliakia ja vilja-allergia sekoittuvat toisinaan keskenään.
Keliakiassa viljan gluteeni aiheuttaa ohutsuolen limakalvolle tulehduksen, joka vaurioittaa suolen pintaa ja saa aikaan ravintoaineiden imeytymishäiriön. Vilja-allergiassa veressä muodostuu IgE-vasta-aineita.
Vilja-allergia on tyypillisesti pienten lasten sairaus. Keliakiaa sairastavat sekä lapset että aikuiset. Käsitteitä sotkee myös huono vehnän sietokyky, joka on ollut viime aikoina paljon esillä mediassa.
Aikuisten gluteeniherkkyys on vielä huonosti tunnettu ja kiistanalainenkin vaiva.
5 Osa aikuisista saa oireita ruoka-aineista vain siitepölyaikaan. Sopiiko oireita aiheuttavaa ruoka-ainetta syödä muulloin?
Hedelmät ja juurekset saattavat aiheuttaa koivuallergikolle keväällä ristiallergiareaktion.
Noin puolet koivulle allergisista saa oireita tuoreruoka-aineista, kuten porkkanasta, selleristä, palsternakasta, omenasta, soijasta ja tomaatista.
Oireet ovat yleensä lieviä, muun muassa huulten, suun ja nielun kutinaa.
Ristiallergiat ovat tuttuja Tukholman maratonissa, joka on keväällä koivun kukinnan aikaan.
Rasitus on laukaissut oireet muutamalla vahvasti koivuallergisella, jotka ovat nauttineet soijaa sisältävää palautusjuomaa.
Oireita aiheuttavaa ruoka-ainetta sopii kokeilla, kun koivun kukinta on ohi.
Käytännössä ristiallergikot sietävät näitä ruoka-aineita myös siitepölyaikaan, kun ne kypsennetään. LTP-allergia on poikkeus.
Siinä allergian aiheuttaa hedelmien pinnan ja solujen suojaamiseen osallistuva lipidien kuljetusproteiini. Se säilyy myös kypsennetyissä hedelmissä ja vihanneksissa. Suomessa tämä allergia on harvinainen.
Lieväoireisen ruoka-allergikon ei kannata karsia oireiden aiheuttajaa.
6 Miksi Kansallinen allergiaohjelma kehottaa välttämisen sijaan siedättymään?
Vakavat allergiat pitää hoitaa kunnolla, mutta lievissä riittää sietokyvyn vahvistaminen.
Se tapahtuu altistumalla tietoisesti allergeenille: ensin pienelle määrälle, ja ellei se aiheuta oireita, määrää kasvatetaan vähitellen.
Kokeilu kannattaa aloittaa hyvin pienillä määrillä ja kypsennetyillä raaka-aineilla.
Lieväoireisen ruoka-allergikon ei kannata karsia oireiden aiheuttajaa kokonaan ruokavaliostaan.
Kontakti oireiden aiheuttajaan kasvattaa sietokykyä sitä kohtaan. Totaalikieltäytyjälle satunnainen allergeenin nauttiminen voi aiheuttaa voimakkaat oireet.
7 Pakkaustekstin mukaan tuote saattaa sisältää allergikolle oireita aiheuttavaa ainetta. Uskaltaako tuotetta maistaa?
Lieväoireinen uskaltaa kokeilla tuotetta. Jos oireet ovat olleet hyvin voimakkaita, kokeilut tulee jättää.
Pähkinöille allergiset saavat tyypillisesti pienistäkin määristä voimakkaita oireita.
8 Jos on saanut anafylaktisen reaktion jostain ruoka-aineesta, tuleeko sitä välttää loppuelämä?
Lapsena saatu anafylaktinen reaktio ei automaattisesti tarkoita, että ruoka-ainetta pitäisi välttää pysyvästi.
Lapsi kasvaa useimmiten allergiastaan ohi tai allergia lievenee. Aikuiselle näin tuskin tapahtuu, ja tällöin kokeilu on tehtävä sairaalassa.
Ruoka-allergiselle potilaalle tulee korostaa, että vaikka olo paranee ensiapuna annetun adrenaliinin jälkeen, hänen on aina lähdettävä ensiapuun.
Potilaasta tulisi tehdä ilmoitus Husin nettisivuilta löytyvään anafylaksiarekisteriin.
Tiedot kootaan vuosittain terveydenhuollon ammattilaisten ja teollisuuden ja tuottajien tietoon. Ne ohjaavat myös potilasjärjestöjä ja allergikkoja valinnoissaan.
Lääketieteen tohtori, dosentti Mikael Kuitunen työskentelee lasten allergologina Hyksin Lastenklinikalla. Hän on laatinut oppaita ruoka-aineallergikoille ja opettanut Kansallisen allergiaohjelman tilaisuuksissa.
Julkaistu Tehy-lehdessä 6/2015
