1900-luvun alussa käynnistynyt ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisen terveyteen maailmanlaajuisesti Kuvat: iStock

Hellettä ja tartuntatauteja – näin ilmastonmuutos vaikuttaa terveyteen Suomessa

Kaamosmasennus, puutiaisvälitteiset taudit ja sisäilmaongelmat uhkaavat lisääntyä Suomessa ilmastonmuutoksen takia.

Hellehaittoja, vesiepidemioita, lisää sisäilmaongelmia sekä hyttysten ja muiden eläinten levittämiä tauteja. Nämä ovat tutkijoiden arvioiden mukaan ilmastonmuutoksen todennäköisimpiä terveysvaikutuksia Suomessa.

Suomessa lämpötilat nousevat enemmän ja nopeammin kuin maapallolla keskimäärin.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Ilmasto näyttää muuttuvan enemmän talvella kuin kesällä. Sademäärä kasvaa, luminen aika lyhenee ja myös routaa on aiempaa vähemmän. Talvisin on harvemmin kovia pakkasjaksoja ja jää- ja lumipeite vähenevät. Pilvisyys lisääntyy ja aurinko paistaa harvemmin, mikä lisää talven pimeyttä.

Kesällä on enemmän helteitä ja kuivuutta.

Rankkasateet, tulvat ja myrskyt lisääntyvät. Hengitysilman laadun arvioidaan heikentyvän.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät kohdistu koko väestöön samalla tavalla: eriarvoisuutta aiheuttavat ikä, varallisuustaso ja asuinpaikka. Kunnilla on keskeinen rooli siinä, miten esimerkiksi tulvien aiheuttamat riskit terveydelle, rakennuksille ja asumiselle saadaan hallintaan.

Ilmastonmuutoksella on myös myönteisiä puolia: kasvukausi pitenee, jolloin maanviljelykseen voidaan ottaa uusia lajeja. Kovien pakkasten väheneminen voi olla myös hyvä asia: esimerkiksi sydän ja hengityselimistö pääsevät leudossa säässä helpommalla.

Ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten terveyteen sekä suoraan että välillisesti. Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia on kuitenkin tutkittu huomattavasti vähemmän kuin vaikutuksia ekosysteemiin. Vaikutuksia ei vielä tiedetä tarkkaan, niitä ei pystytä asettamaan selvään järjestykseen eikä suhteuttamaan toisiinsa ennen kuin tutkimustietoa on kertynyt lisää.

Ilmastonmuutos näkyy keskilämpötilan nousun lisäksi alueellisina lämpötilan, sateisuuden ja tuulisuuden muutoksina sekä valtameren pinnan nousuna. Jos ihmiskunta ei pysty rajoittamaan kasvihuonekaasupäästöjään merkittävästi, riski äärimmäisiin muutoksiin kasvaa.

Hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli IPCC analysoi ja kokoaa yhteen tieteellisesti tuotettua tietoa ilmastonmuutoksesta poliittista päätöksentekoa varten. IPCC julkaisi lokakuussa 2018 raportin, joka vertaa, miten puolentoista asteen keskilämpötilan nousu vaikuttaisi maapalloon verrattuna siihen, että keskilämpötila nousisi kaksi astetta.

Pariisin ilmastosopimuksessa 2015 maailman kaikki maat sitoutuivat toimimaan niin, että maapallon lämpeneminen saataisiin rajattua 1,5 asteeseen. Yhdysvallat on sittemmin ilmoittanut irtautuvansa sopimuksesta.

Ilmastonmuutos on käynnistynyt teollistumisen myötä 1900-luvun alussa. Muutos oli aluksi hidas, mutta kiihtyi 1900-luvun lopulla. Hiilidioksidi ja muut kasvihuonekaasut estävät auringon tuottaman lämmön poistumista maapallolta avaruuteen, mitä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi. Ilmastonmuutos on kasvihuoneilmiön voimistumista.

Sadassa vuodessa ilmakehän hiilidioksidipitoisuudet ovat kasvaneet 31 prosenttia, ja maapallon keskilämpötila on noussut 1880-luvun lopulta vajaan asteen. IPCC arvioi, että maapallon keskilämpötila nousee tämän vuosisadan loppuun mennessä 1,1–6,4 astetta. 

1. Lämpötilat

Kylmässä verenpaine nousee ja veren vesipitoisuus pienenee. Helteellä vaarana ovat lämpökuorma sekä hikoilun ja haihtumisen aiheuttama nestehukka. Yli 65-vuotiaat ovat alttiimpia sään ääri-ilmiöihin liittyville terveysriskeille. Helteistä kärsivät eniten yli 75-vuotiaat.

Lämpöstressi pahentaa kroonisia sairauksia. Monet sairaudet ja lääkitykset heikentävät kehon lämmönsäätelyä ja kykyä suojautua kuumuudelta. Helle voi aiheuttaa terveysongelmia myös perusterveille ihmisille.
Pakkasjaksojen vähentyminen vähentää kuolleisuutta. Lämpötilan asettuminen talvisin nollan tienoille lisää liukkautta, mikä kasvattaa tapaturmien määrää.

2. Hengitysilma

Lämpenemisen myötä siitepölykausi pitenee ja allergia-alue laajenee. Hengitystieallergiaa aiheuttavan koivun siitepölyä on yhä pohjoisempana. Kuivuus aiheuttaa metsäpaloja, jotka heikentävät ilmanlaatua.

3. Rakennukset

Helteillä rakennukset lämpenevät ja myös öisin on lämmintä. Työpaikalla helteestä tulee työsuojelukysymys, jos ilmastointi ei toimi kunnolla. Tulvat ja sateet voivat lisätä rakennusten kosteusvaurioita, jotka puolestaan lisäävät sisäilmaongelmia.

4. Juomavesi

Kun rankkasateet ja tulvat lisääntyvät, juomaveden laatu voi kärsiä. Mikrobit ja epäpuhtaudet huuhtoutuvat pohja- ja pintavesiin, jolloin myös verkostovesi voi saastua. Kuivuus saattaa lisätä vesien epäpuhtauksia sekä kuivattaa haja-asutusalueiden rengaskaivoja. Lämpeneminen edesauttaa vesijärjestelmissä olevien mikrobien kasvua. Legionella kasvaa lämpimässä vedessä. Myös kampylobakteeri säilyy pidempään.

5. Vesistöt

Ilmastonmuutoksen odotetaan voimistavan vesien rehevöitymistä. Rehevöityminen edistää etenkin myrkyllisten sinileväkukintojen syntyä. Myrkytysoireita ovat esimerkiksi nuha, päänsärky, huonovointisuus, ihon kirvely sekä kutina ja rakkulat. Oireet alkavat yleensä noin 3-5 tunnin kuluttua altistumisesta. Nämä oireet häviävät tavallisesti muutamassa päivässä.

Hoidoksi riittää yleensä ihon ja silmien huuhtelu puhtaalla, runsaalla vedellä. Pienille lapsille ja eläimille leväveden juominen voi olla vaarallista.

Ilmastonmuutos ei ole yksin syyllinen sinilevien yleistymiseen: maa- ja metsätalous on suurin yksittäinen vesistöjen rehevöitymisen lähde.

Rankkasateet vaikeuttavat jätevesien käsittelyä, mikä voi lisätä taudinaiheuttajia.

6. Sairaudet

Kaamosmasennus voi lisääntyä pimeyden takia. Mielenterveyden ongelmia saattaa syntyä myös välillisesti esimerkiksi tulvien ja myrskyjen aiheuttamien tuhojen vuoksi.

Ruokamyrkytykset saattavat yleistyä. Myrkytyksen aiheuttaa yleisimmin kampylobakteeri tai salmonella. Kampylobakteeri on zoonoosi, mutta se tarttuu harvoin suoraan eläimestä ihmiseen. Suomessa todetut kampylobakteeriepidemiat ovat yleensä liittyneet saastuneeseen juomaveteen tai siipikarjanlihaan.

Kampylobakteeria esiintyy Suomessa markkinoilla olevassa siipikarjanlihassa huomattavasti vähemmän kuin monissa muissa maissa. Kampylobakteerien saastuttama talousvesi on aiheuttanut Suomessa epidemioita.

Salmonella on suolistobakteeri. Se kuuluu yleisimpiin ruokamyrkytysten aiheuttajiin maailmassa ja on merkittävä kansanterveydellinen ongelma monissa maissa. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa tilanne on huomattavasti parempi kuin monissa muissa maissa. Salmonelloosi voi olla myös oireeton.

Puutiaiset ovat levinneet Suomessa yhä pohjoisemmaksi, mikä on osoitus ilmastonmuutoksesta. Samalla niiden levittämät taudit borrelioosi ja puutiaisaivokuume ovat lisääntyneet. Borreliabakteerin aiheuttama borrelioosi hoidetaan antibiootilla.

Puutiaisaivokuume (TBE) on virustauti, johon ei ole lääkehoitoa. Sitä vastaan voi ottaa rokotteen, joka kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan osassa Suomea. Muita puutiaisvälitteisiä tauteja ovat B. miyamotoi- ja anaplasmoosi-infektiot, joita ei toistaiseksi ole tavattu ihmisissä Suomessa. Anaplasmoosin vasta-aineita on kuitenkin löydetty koirista.

Ilmastonmuutos lisää muitakin vektorivälitteisiä tauteja eli hyttysistä tai muista eläimistä suoraan ihmiseen tarttuvia sairauksia. Joillakin alueille tautien määrä kuitenkin vähenee kuivuuden takia. Tautien esiintymiseen vaikuttaa ihmisten liikkuminen.

Uhkana on, että etenkin eteläiseen Eurooppaan leviää trooppisia tauteja esimerkiksi Afrikasta. Niitä on jo tavattu Välimeren ympäristössä. Suomeen trooppiset taudit eivät todennäköisesti leviä, mutta suomalaiset sairastuvat niihin matkoillaan. 

7. Matkailijoiden tauteja

Vektorivälitteiset taudit lisääntyvät ilmastonmuutoksen myötä erityisesti tropiikissa. Osa niistä saattaa levitä Eurooppaan.

Denguekuume on tropiikissa yleistynyt kaupungistumisen myötä nopeasti – vuosittain noin 100 miljoonaa ihmistä sairastuu. Denguekuumetta on levittänyt Etelä-Euroopassa 2000-luvulla tiikerihyttynen, joka on saapunut Eurooppaan rahtikuljetusten mukana.

Tiikerihyttynen levittää myös chikungunya-virustautia, jonka oireita ovat voimakkaat nivelkivut, korkea kuume ja ihottuma. Virus on Suomessa esiintyvän Pogostan tautia aiheuttavan viruksen sukulainen.

Kumpaankaan tautiin ei ole hoitoa tai tehoavaa lääkettä. Oireiden lievitykseen suositellaan parasetamolia, koska asetyylisalisyylihappo tai ibuprofeeni voivat lisätä verenvuototaipumusta.

Malarian aiheuttaa Plasmodium-sukuun kuuluva alkueläin, joka infektioi punasoluja ja tarttuu ihmisestä toiseen Anopheles-lajin hyttysen piston välityksellä. Malariaan sairastuu joka vuosi 500 miljoonaa ihmistä, ja tautiin menehtyy arviolta 1,5-2,5 miljoonaa henkeä vuosittain. Heistä suurin osa on lapsia. Malariaa on eniten trooppisessa Afrikassa.

Suomessa todetaan vuosittain 20-40 malariatapausta, jotka ovat peräisin tropiikista. Sieltä palanneen matkailijan kuumetautia onkin pidettävä aina malariana, kunnes toisin on todistettu. Malariaan on olemassa estolääkitys, mutta se ei suojaa tartunnalta täysin.

Matkailijalle sopivaa rokotetta ei ole. Taudin ehkäisy ja hoito ovat ongelmallisia, koska loinen kehittää lääkeresistenssiä. Tautia hoidetaan lääkeyhdistelmillä.

Malaria ei ole Suomessa eikä Euroopassa uusi tauti. Vuosina 1944–1945 Suomessa oli malariatartuntoja Järvi-Suomessa ja Kuusamoa myöten pohjoisessa. Malaria saatiin hävitettyä Euroopasta 1960-luvulla.

Teksti Riitta Hankonen ja Päivi Jokimäki

Asiantuntijoina tutkija Päivi Meriläinen, tutkija Virpi Kollanus ja johtava tutkija Timo Lanki sekä johtava asiantuntija Jussi Sane, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Lähteet: Ilmatieteen laitos, IPCC, Ilmasto-opas, Syke, Duodecim, Evira, Suomen Luonnonsuojeluliitto.

Julkaistu Tehy-lehdessä 1/2019

Mainos
Mainos