Hiusten lähtö ahdistaa etenkin naisia

Pälvikaljusta kärsivä kaipaa ymmärtävää kuuntelijaa.

Kuvateksti
Hiukset ovat iso osa ulkonäköä varsinkin naisille. Kuva: iStock

Hiuspohjaan ilmestyneet kaljut kohdat saattavat jäädä ihmiseltä itseltään huomaamatta. Ensi­havainnon pälvikaljusta eli alopecia ­areatasta tekeekin usein kampaaja.

Kaljut alueet voivat ilmestyä nopeasti, miehillä usein takaraivolle ja naisilla päälaelle. Alopecia luokitellaan tulehdukselliseksi autoimmuunisairaudeksi. Elimistö luulee, että karvatupessa on torjuttava mikrobi, jolloin hiusnystyn ympärille kerääntyy vasta-aineita.

Syntyy siis eräänlainen allerginen reaktio kehon omia soluja vastaan. Tulehduksen seurauksena hiukset lähtevät tasaisesti yleensä pyöreältä alueelta. Pälviä voi tulla yksi tai useampi ja niiden koko vaihtelee.

Pälvikaljusta kärsii noin kaksi prosenttia suomalaisista. Vaiva on yhtä yleinen naisilla ja miehillä.

– Vastaanotolleni hakeutuu yleensä nuoria ja keski-ikäisiä naisia. Miehet ajavat usein kaikki hiuksensa pois, mutta naisille tämä aiheuttaa paljon ahdistusta ja stressiä, kertoo ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Laura Rehn.

Yksityisellä lääkäriasemalla työskentelevä Rehn kohtaa alopecia-potilaita useasti. Erikoissairaanhoitoon alopeciaa sairastavat aikuiset päätyvät harvoin.

Alopecia areatan perimmäistä aiheuttajaa ei tunneta, mutta se on yhdistetty atooppiseen ihoon ja kilpirauhasen autoimmuunitulehdukseen. Sairaus on liitetty myös vitiligoon eli valkopälveen, jossa pigmentti puuttuu tietyiltä alueilta hiuksista tai ihosta. Pälvikalju on jossain määrin perinnöllinen. Myös stressi voi vaikuttaa sairauden puhkeamiseen tai etenemiseen.

Alopeciaa sairastavalta saattaa lähteä poikkeavan paljon karvoja paitsi päänahasta myös parran alueelta, kulmakarvoista, silmäripsistä tai muualta kehosta.

– Ihminen ei voi tällä itse mitään. On kuitenkin todettu, että D-vitamiinin saannilla voisi olla merkitystä, Rehn sanoo.

Ensimmäisten pälvien ilmaannuttua kannattaa mennä lääkäriin. Ensin otetaan verikokeet, joiden avulla suljetaan pois anemia ja kilpirauhasen vajaatoiminta. Sairauden tyyppioire – läiskittäinen hiustenlähtö – on yleensä helppo diagnosoida, vaikka joskus se voidaan sekoittaa päänahan sienitulehdukseen.

Lisäoireena voi olla muutoksia kynsissä. Niihin saattaa ilmestyä pieniä kuoppia, epätasaisuutta ja harjamaisia muutoksia. Kynsien väri voi olla harmahtava.

Pälvien ympärillä voi olla myös niin sanottuja huutomerkkihiuksia. Ne ovat 2−7 millin mittaisia katkenneita hiusten tynkiä, jotka ovat tyvestään kapenevia ja vaaleita.

Joissain harvoissa tapauksissa päänahasta otetaan koepala patologin tutkittavaksi, jollei sairaudesta saada muuten varmuutta. Näytteestä katsotaan esimerkiksi aktiivisten karvatuppien määrä ja etsitään sidekudosta, joka voi olla tulehduksen merkki.

Jos pälven ympäriltä lähtee edelleen hiuksia nykäisemällä, sairautta kannattaa alkaa hoitaa, sillä tauti on edelleen aktiivisessa vaiheessa. Hoidon tarkoituksena on estää pälven laajeneminen.

Aluksi kaljuihin kohtiin pannaan apteekista reseptillä saatavaa kortisoniliuosta, mikä voi hillitä tulehdusta. Myös minoksidiililiuosta, jota käytetään myös perinnölliseen hiustenlähtöön, voi kokeilla. Liuosta saa apteekista ilman reseptiä.

– Hankalinta pälvikaljussa on, ettei tiedetä, miten tauti etenee, paheneeko vai paraneeko se. Tämä voi olla hyvin huolestuttavaa. Hoidot auttavat joillekin ja toisille taas ei, Rehn kertoo.

Jos pälvet eivät ole alkaneet parantua liuoksilla vuoden aikana, voidaan kokeilla herkistyshoitoa. Pälviin sivellään liuosta, joka aiheuttaa allergisen reaktion. Näin pyritään hämäämään elimistöä, jotta se ei reagoisi omiin soluihinsa ja autoimmuunitulehdus rauhoittuisi sitä kautta.

– Hoito on potilaalle kohtuullisen työlästä, sillä liuosta laitetaan ihotauti­poliklinikalla parin viikon välein. Lopulta vain 50–60 prosenttia potilaista hyötyy hoidosta, Rehn kertoo.

Kun tulehdus rauhoittuu, hiustenlähtö voi loppua ilman hoitoakin. Hiukset alkavat kasvaa takaisin 70 prosentille sairastuneista. Joka kolmannella pälvet kasvat umpeen puolessa vuodessa ja joka toisella vuoden kuluessa.

Hiukset ovat aluksi hentoja ja valkoisia, mutta ne muuttuvat vähitellen entiselleen. Monelle alopeciaan sairastuneelle pälviä tulee kuitenkin jossain vaiheessa uudelleen.

Rehnin mukaan pälvikalju pitäisi ottaa terveydenhuollossa vakavasti, koska se voi ajaa myös sairauslomalle.

– Monet potilaat ovat kokeneet jääneensä tyhjän päälle. Kuuntelevana korvana oleminen on todella tärkeää, koska diagnoosin saaminen voi järkyttää. Hiustenlähtö on monelle surun paikka. Hiukset ovat iso osa ulkonäköä varsinkin naisille.

Allergia-, iho- ja astmaliitto järjestää pälvikaljusta kärsiville sopeutumis­valmennuskursseja, joilla saa vertaistukea.

Joskus sairastunut hankkii peruukin tai hiuslisäkkeitä. Maksusitoumuksen peruukin hankkimista varten voi saada lääkärin toteaman tarpeen perusteella yliopistollisesta sairaalasta, keskussairaalasta tai terveyskeskuksesta. Maksusitoumusten suuruudet vaihtelevat sairaanhoitopiireittäin ja kunnittain. Myös silmäkulmien ja silmien rajausten kestopigmentointiin myönnetään maksusitoumuksia.

Teksti Maija Joutjärvi. Tehy-lehti 6-7/2018

 

Erilaisia pälvikaljun muotoja

  • Alopecia areata: hiukset lähtevät läiskittäin.
  • Alopecia totalis: ihokarvat katoavat koko pään alueelta.
  • Alopecia universalis: sekä hiukset että kehon ihokarvat katoavat.
  • Alopecia ofiasis: päänahka kaljuuntuu muutaman sentin leveydeltä reunoiltaan.

Suosittelemme sinulle

Tehy
Julkaisupäivämäärä
22.6.2021
Tehy
Julkaisupäivämäärä
24.9.2021