Itku, potku, raivari! Näin rauhoitat kiukkupussin

Kasvatustieteen tohtori Liisa Ahonen neuvoo, kuinka kohdata kiukusta kiehuva lapsi.

Kuvateksti
Kiukulle on syy. Aikuisen silmissä pieniltä tuntuvat asiat ovat lapsen maailmassa suuria. Kuvitus: Helena Syrjä

Rauhoitu itse

Omien tunteiden hallinta helpottuu, kun ymmärtää, ettei lapsi kiukuttele tahallaan eikä kyseenalaista aikuisen asemaa. Lapsi ei hallitse käyttäytymistään, sillä hän vasta harjoittelee tunteidensa ja käyttäytymisensä säätelyä eli itsesäätelytaitoja.

Lapsi oppii itsesäätelytaitoja yksilöllisen aikataulunsa mukaisesti samaan tapaan kuin hän oppii kuivaksi, pukeutumaan ja lukemaan. Itsesäätelytaidot ovat yhteydessä kielelliseen kehitykseen sekä aivojen kypsymiseen. Aivojen kypsyminen kestää noin 25 ikävuoteen saakka.

Salli voimakkaat tunteet

Itsesäätelytaitoja harjoitellaan kaiken aikaa arkisissa vuorovaikutustilanteissa. Aivan kuten muutkin taidot, ne vaativat kehittyäkseen lukuisia toistoja. Lapsi oppii itsesäätelyä pitkälti aikuisen mallista.

Aikuisen tulee viestiä omalla toiminnallaan ja olemuksellaan, että kaikki tunteet ovat sallittuja ja arvokkaita. Voimakkaita tunteita saa näyttää, kunhan tekee sen turvallisesti. Kiukun voi huutaa pois, mutta ketään ei saa satuttaa.

Yritä asettua lapsen asemaan

Tilanteen näkeminen lapsen silmin auttaa aikuista tyyneyteen. Lapsen ”huonoon käytökseen” on aina jokin syy. Kannattaa muistaa, että aikuisen silmissä pieniltä tuntuvat asiat ovat lapsen maailmassa suuria. Lapsi voi saada pettymyksestä kumpuavan itkupotkuraivarin vaikka siitä, ettei aikuinen huomaa hänen uusia lenkkareitaan tai aikuinen kuuli hänen sanansa väärin.

Jos oma kuppi on vaarassa keikahtaa nurin, suurinta ammatillisuutta ja vanhemmuutta on pyytää apuun kollega tai toinen lapselle läheinen ihminen ja vetäytyä tilanteesta. Ellei korvaavaa aikuista ole, aikuisen pitää rauhoittua hetki.

Aikuinen on suuttuessaankin turvallinen ja pystyy hallitsemaan omaa vihaansa, eikä esimerkiksi karju tai paisko astioita. Lapselle pitää myös kertoa, miksi aikuista suututtaa.

Auta lasta selviämään tunnekuohusta

Kun lapsi on voimakkaan tunnekuohun vallassa, järkipuhe ei tavoita häntä. Sääntöihin ja sovittuihin käytäntöihin vetoaminen on tällöin bensaa liekeille.

Lapsi tarvitsee aikuisen apua selvitäkseen hankalasta tunteesta. Empatia on hyvä ensiapu ja laskee tehokkaasti kierroksia: ”Voi, että olet vihainen. Se ei haittaa. Rauhoitutaan yhdessä. Autan sinua pääsemään voimakkaan tunteen yli.” Empatia voi olla myös sanatonta: lämmin kosketus ja lempeä katse viestivät lapselle, että aikuinen hyväksyy hänet ja voimakkaan tunteen.

Älä jätä lasta yksin

Lasta ei saa missään tapauksessa jättää yksin tai passittaa jäähypenkille. Teot viestivät lapselle, ettei aikuinenkaan pärjää ikävän tunteen kanssa. Näin lapsi oppii tukahduttamaan tunteensa.

Kun pahin tunnekuohu on ohi, lapsen kanssa rupatellaan niitä näitä tai käydään vaikka välipalalla. Kasvatuskeskustelun aika on vasta, kun lapsi on täysin rauhoittunut. Lapselle kerrotaan, kuinka tärkeä ja rakas hän on, mutta aikuinen ei hyväksy lapsen ikävää tekoa, kuten toisen ihmisen lyömistä tai tavaroiden rikkomista.

Katso laatikon ulkopuolelle

Joustamattomia aivoja ei voi opettaa joustamattomalla kasvatustyylillä. Asioita ei tarvitse tehdä aina ennakkoon mietityllä tavalla. Päivät ja tunnetilat vaihtelevat, samoin lapselta vaadittavat asiat. Jos lapsi ei juuri nyt jaksa rauhoittua askarteluhetkeen, hän voi vetäytyä vaikka katselemaan kirjaa ja väkertää myöhemmin.

Kaikkia asioita ei voi siirtää: verinäyte on otettava eikä lapsi voi jäädä ulos 25 asteen pakkaseen. Vaatimukset tulee perustella lapselle: sairautta ei voida hoitaa ilman verikoetta ja kylmässä lapsi voi paleltua.

Lapsi ei myöhemmin muista, että hänen oli tehtävä jotain vastentahtoisesti. Hän muistaa tilanteen ilmapiirin; sen, oliko aikuinen peloissaan tai kiukkuinen. Kun aikuinen on rauhallinen, lapsi selviää ikävästäkin tilanteesta.

Opeta laskemaan kierroksia

Herkästi tulistuvalle lapselle voi opettaa rauhoittumisen taitoja. Taidot ovat yksilöllisiä, ja ne löytyvät lapsen kanssa keskustelemalla. Yksi rauhoittuu aikuisen sylissä, toinen juoksemalla. Kolmas ei kestä lainkaan kosketusta, vaan purkaa liiat höyryt työntämällä seinää.

Nyrkkeilysäkin hakkaaminen ei välttämättä ole hyvä rauhoittumistapa, sillä se saattaa opettaa käyttäjäänsä hallitsemaan pahaa oloa lyömällä.

Luettavaa: Liisa Ahonen: Haastavat kasvatustilanteet – Lämpimän vuorovaikutuksen käsikirja, PS-kustannus 2017.

Teksti Virve Järvinen

 

Suosittelemme sinulle

Tehy
Julkaisupäivämäärä
25.3.2021
Tehy
Julkaisupäivämäärä
16.3.2021