Kananmunalla ja lihalla on Itä-Suomen yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan yhteys pienempään dementiariskiin.
Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa havaittiin uusi yhteys: koliiniyhdiste fosfatidyylikoliinin saanti ravinnosta oli yhteydessä pienempään riskiin sairastua dementiaan.
Koliinia saa varsinkin kananmunasta ja lihasta.
Yhdisteen havaittiin olevan yhteydessä myös parempaan suoriutumiseen tiedonkäsittelytoimintoja mittaavissa testeissä.
Havainnot julkaistiin arvostetussa American Journal of Clinical Nutrition -tiedelehdessä.
Koliini on elimistölle välttämätön ravintoaine, joka esiintyy ruoassa useimmiten erilaisina yhdisteinä. Koliinia tarvitaan muun muassa hermoston välittäjäaineen, asetyylikoliinin, valmistamiseen. Jo aiemmissa tutkimuksissa koliinin saannin on havaittu olevan yhteydessä tiedonkäsittelykykyyn.
Riittävällä koliinin saannilla saattaa siis olla merkitystä tiedonkäsittelykyvyn heikentymisen ja Alzheimerin taudin ehkäisyssä. Koliinia käytetäänkin nykyisin varhaisen Alzheimerin taudin hoitoon tarkoitetussa ravintovalmisteessa.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa dementiaan sairastumisen riski oli eniten fosfatidyylikoliinia ruoasta saaneilla miehillä reilun neljänneksen (28 %) pienempi sitä vähiten saaneisiin miehiin verrattuna.
Eniten fosfatidyylikoliinia ruokavaliosta saaneet miehet myös pärjäsivät muistia ja kielellistä sujuvuutta mittaavissa testeissä paremmin kuin sitä vähiten saaneet.
Havainnot ovat merkittäviä, sillä dementiaan johtanut muistisairaus on yli 50 miljoonalla ihmisellä maailmassa, ja määrä nousee väestön ikääntyessä. Alzheimerin tauti on yleisin dementian aiheuttaja, ja sille ei toistaiseksi ole olemassa parantavaa hoitoa.
Tuoreella tutkimustuloksella saattaa olla merkitystä dementian ehkäisyssä. Onnistunut dementian ehkäisy on monen tekijän summa, jossa pienetkin yksittäiset tekijät voivat vaikuttaa kokonaisriskiin ja ehkäistä tai viivyttää sairastumista.
– Kyse on kuitenkin vasta yhdestä havainnoivasta tutkimuksesta, joten johtopäätösten suhteen kannattaa olla varovainen ennen riittäviä lisätutkimuksia, väitöskirjatutkija Maija Ylilauri muistuttaa.
