Maksakirroosissa osa maksakudoksesta muuttuu sidekudokseksi. Kuva: iStock

Maksakirroosi uhkaa jo alle kolmikymppisiä

Myös absolutisti voi saada maksakirroosia kehittävän tulehduksellisen rasvamaksan.

Runsas alkoholinkäyttö ei ole tunnetusti maksan kaveri. Alkoholi aiheuttaa ylivoimaisesti eniten, noin 80 prosenttia, maksakirrooseista Suomessa. Mutta se ei ole suinkaan ainoa syy.

Liikalihavuus voi aiheuttaa maksakirroosia kehittävän tulehduksellisen rasvamaksan myös absolutistille. Varsinkin keskivartalolihavuus rasvoittaa maksaa. Rasvoittuminen saa aikaan hepatomegalian, jolloin maksa suurenee jopa useilla kiloilla. Rasvaa voi kertyä puolet maksan painosta.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Rasvamaksoja löytyy yhä nuoremmilta – kolmekymmenvuotiailta ja jopa lapsilta ja nuorilta. Jos rasvamaksa johtuu ylipainosta, runsas alkoholinkäyttö lisää maksavaurioiden riskiä.

Ylilääkäri Helena Isoniemi Husin elinsiirto- ja maksakirurgian klinikalta toivoo, että terveellisistä elämäntavoista puhuttaisiin entistä enemmän ja varhemmin.

– Maksa on siitä ihmeellinen elin, että se kykenee parantamaan itseään. Se ei oirehdi eikä anna selviä merkkejä tutkimuksissakaan ennen kuin on pahasti vaurioitunut. Hyvä uutinen on, että jos vaurion aiheuttavan tekijän pystyy poistamaan, maksa useimmiten elpyy.

Terve maksa on sinnikäs. Se pystyy hoitamaan tehtäviään, vaikka tervettä kudosta olisi jäljellä vain muutama kymmenen prosenttia. Vaurioitunut maksa taas tarvitsee toimiakseen vähintään puolet enemmän toimivaa kudosta.

Kirroosi on monen maksasairauden loppuvaihe, joka syntyy vuosien aikana vähitellen. Kun maksasolut heikkenevät ja tuhoutuvat, jäljelle jäävä sidekudos arpeuttaa maksan kovaksi.

Suurin osa potilaista ei oirehdi ennen kuin sairaus on edennyt pitkälle. Oireet voivat olla alussa niin epätarkkoja ja yleispäteviä – väsymyksestä päänsärkyyn – ettei niitä osaa välttämättä yhdistää maksan toimintaan.

Jos on viitteitä alkoholinkäytöstä, toivoisin hoitohenkilökunnalta uskallusta ottaa asia suoraan puheeksi.

Ylilääkäri Helena Isoniemi

Varhaisia selvimmin näkyviä merkkejä voi olla verenvuoto ikenistä. Verenvuoto johtuu siitä, että maksa tuottaa aiempaa vähemmän veren hyytymistekijöitä. Myöhempiä oireita ovat kämmenten punoitus ja hämähäkkimäiset mustelmat sekä ihon ja silmien keltaisuus, joka johtuu veren lisääntyneestä bilirubiinista.

Lopulta syntyy askites eli vatsaonteloon alkaa kertyä nestettä. Vaikeat verenvuoto-ongelmat alkavat ruokatorven ja mahalaukun laskimolaajentumien vuoksi. Niistä syntyviä hengenvaarallisia vuotoja hoidetaan tähystyksillä ja veren hyytymistä edistävillä trombosyyteillä.

Yleisenä komplikaationa on myös hepaattinen enkefalopatia, joka aiheuttaa väsymystä, keskittymiskyvyttömyyttä ja tajunnantason häiriöitä sekä pahimmillaan maksakoomaa. Maksakirroosiin liittyy myös kymmenkertainen maksasyövän riski.

Maksakirroosi todetaan usein perussairauden yhteydessä tai sattumalta terveystarkastuksessa. Alkuvaiheessa maksakirroosi ei aina luotettavasti selviä, koska se voi antaa hyvin epämääräisiä viitteitä.

Maksavaurioiden mittareina toimivat transaminaasit eli ASAT- ja ALAT-arvot  eivät välttämättä nouse vakavissa maksasairauksissa kuin hivenen. Glutamyylitransferaasin, GT:n, kohoaminen voi viitata rasvamaksaan.

– Jos on viitteitä alkoholinkäytöstä, toivoisin hoitohenkilökunnalta uskallusta ottaa asia suoraan puheeksi. Se tuntuu olevan aika vaikea aihe, Helena Isoniemi sanoo.

Lääkäri voi tehdä todeta maksakirroosin ultraäänitutkimuksella, mutta varma diagnoosi ja kirroosin aste selviää näytepalasta.

Suomi keikkuu maksakirroosin sairastavuudessa EU-maiden kärjessä. Kirroosien määrä on myös lisääntynyt. Tätä on selitetty alkoholin kulutuksen keskittymisellä suurkuluttajille sekä ylipainon ja diabeteksen yleistymisellä.

Alkoholimaksasairauksiin kuolee vuosittain noin tuhat suomalaista. Kirroosikuolleisuus on myös moninkertaistunut viime vuosikymmeninä.

Tärkeää olisi, ettei vedettäisi yhtäläisyysmerkkejä maksakirroosin ja alkoholismin välille. On esimerkiksi joukko autoimmuniteettisairauksia, jotka aiheuttavat maksakirroosia.

Ylilääkäri Helena Isoniemi

Miehillä maksasairauksien riski kasvaa, kun juo päivittäin yli viisi alkoholiannosta. Naisen maksan tiedetään vaurioituvan puolta pienemmästä määrästä.

Ylilääkäri suhtautuu esitettyihin riskirajoihin kriittisesti. Yksilölliset erot ovat suuria, joten mitään ehdottoman turvallisia raja-arvoja ei ole.

– Tärkeää olisi, ettei vedettäisi yhtäläisyysmerkkejä maksakirroosin ja alkoholismin välille. On esimerkiksi joukko autoimmuniteettisairauksia, jotka aiheuttavat maksakirroosia. Nämä potilaat voivat kokea joutuvansa väärin leimatuiksi, Isoniemi muistuttaa.

Yleisimmät maksakirroosia aiheuttavat autoimmuunisairaudet ovat sappikirroosi, primaarinen biliaarinen kirroosi ja krooninen autoimmuunihepatiitti. Maksakirroosin takaa voivat löytyä myös C- ja B-hepatiittivirukset.

Parantavaa lääkehoitoa on harvoin, mutta osaa autoimmuunisairauksista voidaan hoitaa lääkkeillä tai ainakin niillä pystytään hidastamaan kirroosin kehittymistä.

Viime vuosina C-hepatiitin aiheuttamaan maksatulehduksen hoitoon on saatu uusia lääkkeitä, joilla virus voidaan häätää elimistöstä tehokkaasti. Näin onnistutaan pysäyttämään myös sen mahdollisesti aiheuttama kirroosi.

Pitkälle edenneessä kirroosissa ainoa hoitomahdollisuus on usein maksansiirto. Kirroosipotilaan ennustetta määritellään Child–Pugh-asteikolla, jossa tila arvioidaan pisteittäin lievemmästä A:sta vakavimpaan C-vaiheeseen.

Hoitotasapainon löytyminen auttaa pitämään mahdollisia komplikaatioita hallinnassa.

Vain joka kymmenes Suomessa tehtävistä maksansiirroista johtuu alkoholista. Alkoholimaksakirroosipotilaan on oltava ennen maksansiirtojonoon pääsyä vähintään kuusi kuukautta ilman alkoholia. Juomisen lopettaminen alkaa vaikuttaa jo muutamassa viikossa.

– Osalla potilaista hyvinkin vaikeasti vaurioitunut maksa elpyy niin, ettei maksansiirtoa enää tarvita, Isoniemi kertoo.

Teksti Minna Ruotsalainen

Mainos
Mainos