Yli puolet potilaista on ylipainoisia. Rasvakudosta kertyy erityisesti keskivartaloon. Ylipaino ei johdu vain elintavoista, sillä se liittyy myös miessukuhormonien liikatuotantoon ja insuliiniherkkyyteen.
Osa oireyhtymää potevista on hoikkia, mutta he täyttävät silti diagnoosiin vaadittavat kriteerit.
”PCOS:stä ei voi parantua, sillä se syntyy todennäköisesti jo kohdussa. Ylipaino lisää riskiä saada oireita”, sanoo Oulun yliopiston professori, gynekologi Terhi Piltonen.
Diagnoosiin vaaditaan vähintään kaksi seuraavista kriteereistä: epäsäännöllinen kuukautiskierto, merkkejä miessukuhormonin liikatuotannosta ja monirakkulaiset munasarjat.
Perusterveydenhuollossa lääkäri voi todeta PCOS:n kysymällä liiallisesta karvankasvusta ja kuukautiskierron epäsäännöllisyydestä. Gynekologi voi todeta monirakkulaiset munasarjat ultraäänitutkimuksessa. Kriteerinä on vähintään 20 pientä munarakkulaa per munasarja. Miessukuhormonien liikatuotanto voidaan todeta myös laboratoriomäärityksellä. Muut hormonaaliset häiriöt, kuten kilpirauhasen toimintahäiriö ja prolaktiinin liikatuotanto, pitää sulkea pois.
PCOS on yleisin naisesta johtuva lapsettomuuden syy.
Pelkkää munasarjojen monirakkulaisuutta (PCO) ilman hormonaalisia häiriöitä esiintyy nuorilla naisilla usein. Jos kuukautisten alkamisesta on alle kahdeksan vuotta, diagnoosia ei voi asettaa ultraäänilöydöksen perusteella.
Osa PCOS:ää potevista ei enää täytä oireyhtymän kriteerejä, kun kuukautiskierto iän myötä normalisoituu.
”Heillä näyttää kuitenkin olevan edelleen riski aineenvaihduntaan liittyviin sairauksiin ja mielenterveyden häiriöihin.”
PCOS on yleisin naisesta johtuva lapsettomuuden syy. Osa tulee silti raskaaksi ilman hoitoja.
”Raskaaksi tuleminen voi kestää tai siihen tarvitaan avuksi lääkehoitoa, mutta todennäköisyys saada yksi lapsi on yhtä hyvä kuin muillakin naisilla.”
Yleisyydestään huolimatta PCOS on huonosti tunnettu ja alidiagnosoitu. Varhaisempi diagnoosi lisäisi potilaan osallisuutta omaan hoitoonsa ja mahdollisuutta vaikuttaa oireisiinsa elämäntapavalinnoilla.
”Naiset myös tutkitusti toivovat diagnoosia aiemmin. Minusta heidän tunnistamiseensa ja hoitamiseensa kannattaa panostaa”, Piltonen sanoo.
Tähän asti on oletettu, että PCOS vaikuttaa lähinnä lisääntymisikäisen naisen elämään. Vaikutus ulottuu kuitenkin vähintään vaihdevuosiin ja mahdollisesti myös siitä eteenpäin.
Oireyhtymää potevien menopaussi alkaa keskimääräistä myöhemmin.
Tuoreen tutkimuksen mukaan PCOS-naisten elämänlaatu oli heikentynyt vielä 46-vuotiaana. Naiset kokivat terveydentilansa huonommaksi ja olivat tyytymättömämpiä elämäänsä kuin ikätoverit, joilla ei ollut PCOS:n oireita. PCOS heikentää elämänlaatua jopa enemmän kuin muut krooniset sairaudet, kuten astma, migreeni tai nivelreuma. Tutkimuksessa oli mukana lähes kolmetuhatta vuonna 1966 syntynyttä pohjoissuomalaista naista.
Tutkimus tuotti uutta tietoa ahdistuksesta ja masennuksen yleisyydestä ja kestosta.
”Masennus on kuitenkin pääosin lievää, eikä PCOS näytä lisäävän vakavan masennuksen riskiä.”
Vaihdevuodet saavuttaneista PCOS-naisista on toistaiseksi vähän tutkittua tietoa. Se kuitenkin tiedetään, että oireyhtymää potevien menopaussi alkaa keskimääräistä myöhemmin.
”PCOS:sta on hyötyäkin, sillä myöhäisemmän menopaussin vuoksi munasarjoissa riittää estrogeenia, joka suojaa naisen elimistöä.”
Oireyhtymä aiheuttaa myös aineenvaihdunnan ongelmia. Kudosten herkkyys insuliinille on heikentynyt, joten veren insuliinipitoisuus suurenee ja rasva-aineenvaihdunta muuttuu. Riski sairastua verenpainetautiin, raskausdiabetekseen, kakkostyypin diabetekseen ja metaboliseen oireyhtymään on kaksin- tai kolminkertainen.
Myös riski sairastua sepelvaltimotautiin ja sydän- ja verisuonisairausiin on mahdollisesti kohonnut. Laskimotukosriski on 1,5–2-kertainen ja aivohalvausriski kaksinkertainen. Myös kilpirauhassairauksien, masennuksen, ahdistushäiriöiden ja migreenin riski on koholla.
Terveelliset elämäntavat ovat oireyhtymää hoidettaessa tärkeitä. Painonhallinta ja säännöllinen liikunta voivat ehkäistä oireita ja pitkäaikaissairauksia. Pienikin painonlasku voi säännöllistää kierrot, hillitä karvoitusta ja mahdollistaa raskauden. Liikunta parantaa insuliinin vaikutusta kudoksissa. Tupakointi kannattaa lopettaa.
Kurinalaisten dieettien ja kaloreiden laskemisen sijaan potilaan kannattaa parantaa ruuan laatua, lisätä mieluista liikuntaa sekä edistää psyykkistä hyvinvointiaan. Hänen kannattaa syödä ravitsemussuositusten mukaisesti säännöllisesti ja monipuolisesti ja koostaa ateriat lautasmallin mukaan. Lihan sijaan voi kokeilla kasviperäisiä proteiinin lähteitä ja suosia hyviä rasvoja. Kuidun saantia ja tasaista verensokeria voi turvata täysjyväviljoilla.
Myös lääkitys voi auttaa. Miessukuhormonin liikatuotantoa ja karvankasvua on mahdollista hoitaa yhdistelmäehkäisypillereillä. Epäsäännöllistä kiertoa voidaan hoitaa myös jaksoittaisesti keltarauhashormonilla tai hormonikierukalla.
”Keltarauhashormoni suojaa kohdun limakalvoa ja estää sen liikakasvun ja vähentää sitä kautta kohtusyövän riskiä”, Piltonen sanoo.
Osa saattaa hyötyä diabeteksen hoitoon kehitetystä metformiinista, joka tehostaa insuliinin vaikutusta ja voi auttaa painonhallinnassa.
”Kaikkia se ei auta, mutta sitä kannattaa kokeilla, koska lääke on edullinen ja helposti saatavilla.”
Lähteenä käytetty: Käypä hoito, Terveyskirjasto, Gynekologinen potilasjärjestö Korento ry ja ravitsemusterapeutti Leena Putkosen verkkosivut.
