Hyvä leikki ruokkii mielikuvitusta. Kuva: iStock

Paljon leikkineet lapset pärjäävät muita paremmin opinnoissaan ja työelämässä

Aikuinen pitää työstä mielellään kuukauden lomaa, mutta lapsi ei leikistä lomaile. Leikki on lapsen tapa olla ja hahmottaa maailmaa.

1. Miksi lapsi leikkii?

Lapsella on synnynnäinen vietti leikkiä. Hän leikkii, koska se on kivaa. Leikki ei ole lapselle työtä, mutta se on hänelle vähintään yhtä tärkeää kuin työ aikuiselle. Aikuinen pitää työstä mielellään kuukauden lomaa, mutta lapsi ei leikistä lomaile, sillä leikki on lapsen tapa olla ja hahmottaa maailmaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Lapsi on terve, kun hän leikkii. Ellei leiki, aikuisella pitäisi hälytyskellojen soida. Jos lapsi kokee jonkin suuren järkytyksen, leikkivietti voi estyä. Leikistä katoaa ilo ja lapsi voi lakata leikkimästä myös silloin, kun aikuinen pyrkii ohjailemaan leikkiä liikaa.

2. Miksi on tärkeää, että lapsi leikkii?

Lapsi ei leiki oppiakseen, mutta lapsi oppii leikkiessään. Leikki on lapsen ensisijainen oppimiskeino noin viiden ensimmäisen elinvuoden ajan. Aikuisen tehtävänä ei ole niinkään opettaa tuon ikäistä lasta, vaan antaa lapselle puitteet leikkiä, eli oppia itse.

Leikkiessä lapsi kokeilee, muuntelee, eläytyy ja ottaa rooleja. Mielikuvitus mahdollistaa sen, että lapset voivat kokeilla leikissä asioita, joita he eivät voi tehdä muualla. Leikissä on turvallista yrittää ja erehtyä.

Leikin vaikutusta lapsen myöhempään elämään selvittäneissä tutkimuksissa on huomattu, että paljon leikkineet lapset pärjäävät opinnoissaan ja työelämässä paremmin kuin vähemmän leikkineet.

3. Onko leikille ikärajaa?

Vaikka ikävuosia neljästä kuuteen kutsutaan leikki-iäksi, seitsenvuotiaallakin on tarve leikkiä. Koulualokkaalla leikki herkästi jää, ellei aikuinen rohkaise siihen. Aikuinen voi esimerkiksi mennä mukaan leikkiin tai pyytää vaivihkaa toisten lasten apua.

Kun lapsi leikkii ikätovereidensa kanssa, hän harjoittelee muun muassa vuorottelua, toisen osaan asettumista, pettymysten sietoa ja neuvottelutaitoja. Ne kaikki ovat koulussa ja elämässä yleensä tarvittavia sosiaalisia taitoja.

4. Onko leikki aina hyväksi?

Sotaleikkejä on pidetty huonoina, koska leikistä siirtyy aina jotain lapsen käyttäytymiseen ja toimintaan. Sodan kauhut itse tai vaikka television välityksellä kokeneelle lapselle sotaleikki voi kuitenkin olla terapeuttista ja vapauttaa ikävästä kokemuksesta.

Tietoinen toisten vahingoittaminen on aina kielletty, vaikka se tapahtuisi leikin varjolla. Aikuinen ei saa sallia esimerkiksi sitä, että lapsi repii hyönteisiltä raajoja tai vahingoittaa eläimiä jollain muulla tavalla.

5. Onko vapaa leikki aina ohjattua parempi?

Vapaaksi leikiksi kutsutussa omaehtoisessa leikissä lapset saavat suunnitella leikin kokonaan itse. He päättävät sen sisällöstä, kulusta, välineistä ja osallistujista – usein paikastakin. Ohjatussa leikissä aikuinen tekee päätökset. Omaehtoisessa leikissä aloite toimintaan tulee lapselta itsestään, jolloin se kehittää aloitteellisuutta.

Ohjattu leikki ei ole automaattisesti huono vaihtoehto. Lapsen leikkiä voi ohjailla monella tapaa, esimerkiksi ympäristöllä ja antamalla lapselle leikkiin välineitä. Lasten kanssa tehty metsäretki on ohjattua leikkiä, joka ei rajoita lapsen luovuutta.

6. Pitääkö lasten leikkejä valvoa?

Aikuisen tehtävänä on luoda leikille turvalliset puitteet ja huolehtia siitä, että jokainen lapsi saa osallistua leikkiin. Leikki tarvitsee yhteisiä sopimuksia ja pelisääntöjä. Ihan pienten kanssa niihin tarvitaan aikuista.

Luottamus on eräs kasvatuksen peruspilari. Lapsi aistii luottamuksen lämpimän ilmapiirin ja on tyytyväinen. Tämä ei tarkoita, etteikö aikuinen olisi kiinnostunut ja tietoinen siitä, mitä lapset milloinkin tekevät. Tästä syntyy lapselle turvallisuuden tunne ja kokemus: olen turvassa.

7. Millaisia leluja lapselle kannattaa hankkia?

Hyvä lelu suuntaa toimintaan eikä tee asioita lapsen puolesta, kuten liian valmiit mekaaniset lelut.

Lelun tulee jättää tilaa mielikuvitukselle, jolloin lapsi joutuu täydentämään lelua saadakseen sen toimimaan. Hyppynarua pitää pyörittää ja potkulautaa lykkiä eteenpäin, jotta ne toimivat. Vastaavasti esimerkiksi ilmeetön nukke antaa mielikuvitukselle enemmän tilaa kuin koko ajan hymyilevä nukke.

8. Tarvitseeko aikuisen leikkiä mukana?

Aikuisen tehtävänä on luoda leikin puitteet, mukana ei tarvitse välttämättä touhuta. Usein riittää, että aikuinen tekee näköetäisyydellä jotain, mitä lapsi voi jäljitellä, vaikka kotiaskareita. Tärkeintä lapselle on, että aikuinen on läsnä, kuuntelee ja vastaa lapsen kysymyksiin.

Jos lapsi pyytää, aikuisen pitää osallistua leikkiin. Tällöin lapsi tarvitsee siihen aikuista – ei kuitenkaan ohjaajaksi, vaan kaveriksi.

9. Mitä jos vanhempi ei jaksa leikkiä lapsen kanssa?

Töistä väsyneet vanhemmat eivät monesti tahdo jaksaa leikkiä iltaisin lastensa kanssa. Leikkiminen voi kuitenkin olla vanhemmalle tehokas tapa palautua. Leikissä aikuisen ei tarvitse yrittää tehdä mitään, vaan antaa lapsen ja leikin viedä.

Lapsensa kanssa leikkivä vanhempi huomaa, kuinka moni asia menee lapselle leikin varjolla paremmin perille. On ihan eri asia komentaa lapsi siivoamaan lelunsa lattialta kuin pyytää tätä kokoamaan tavarat, jotta intiaanit voivat siirtää leirinsä toiseen paikkaan.

Teksti Virve Järvinen

Asiantuntijana luokanopettaja, tietokirjailija Timo Jantunen. Hän on kirjoittanut Susanna Suutarlan ja Niina Heinon kanssa kirjan Leikin taikaa – Miksi leikki on niin tärkeää?