Psykoosi hämärtää todellisuuden

Psykoosin ennakko-oireiden tunnistaminen on tärkeää skitsofreniassa.

Kuvateksti
Skitsofreniaa sairastavista noin kolmannes toipuu työkykyisiksi tai pystyy asumaan itsenäisesti, kun psykoosioireet saadaan hallintaan. Kuva: iStock

Suomalaisilla esiintyy psykoottisia häiriöitä enemmän kuin on oletettu. Väestöstä 3,5 prosenttia sairastuu psykoosiin jossain vaiheessa elämäänsä.

Psykoosi on sairaustila, johon liittyy todellisuudentajun hämärtyminen. Häiriö voi näyttäytyä ajattelun ja puheen hajanaisuutena ja käyttäytymisen outoutena. Selvin merkki todellisuudentajun vääristymisestä ovat aistiharhat, joita voi olla minkä tahansa aistin alueella. Ihminen voi kokea myös tulevansa vainotuksi.

Psykoosin aikana potilas kokee voimakasta ahdistusta. Hän voi pelätä, että jotakin kauheaa on tapahtunut tai tapahtumassa ja tuntea hajoavansa. Hän voi itsekin alkuvaiheessa epäillä, mikä on totta ja mikä ei.

Tapetin kuvio alkaa elää.

Yleisin ja vaikein psykooseista on skitsofrenia. Siihen sairastuu prosentti suomalaisista. Oireet ovat hyvin monimuotoisia, mutta tyypillisimpiä ovat kuuloharhat. Äänet kommentoivat ihmisen tekemisiä tai hän voi keskustella niiden kanssa.

Alkuvaiheessa oireet voivat olla epäspesifisiä eli ne voivat liittyä mihin tahansa mielenterveyshäiriöön tai kehitykselliseen tilanteeseen. Tällaisia ovat masennus, ahdistus, kouluvaikeudet, pelkotilat ja eristäytyminen sosiaalisista suhteista.

Sairauden edetessä tulee spesifisiä ennakko-oireita, joita voivat olla aistimusten vääristymät, ajatusvirheet, epäluuloisuus ja vainoharhaisuuden sävyttämät pelot. Voi olla ohimeneviä häivähdyksiä psykoottisesta tilasta, esimerkiksi oma ruumis tuntuu muuttavan muotoaan tai tapetin kuvio alkaa elää.

Skitsofreniaa sairastavista noin kolmannes toipuu työkykyisiksi tai pystyy asumaan itsenäisesti, kun psykoosioireet saadaan hallintaan.

Mielialaoireisiin psykooseihin sairastuu noin puoli prosenttia suomalaisista. Erittäin vakavasti masentunut voi luulla, että jotakin pahaa on tapahtunut hänen syntiensä tai huonoutensa vuoksi. Hän voi kuulla ääniä, jotka pilkkaavat häntä rumaksi, pahaksi tai lihavaksi ja kehottavat tappamaan itsensä.

Maniavaiheessa äänet suitsuttavat, miten upea, taitava ja ylivertainen ihminen on.

Psykoosi voi uusia, mutta ennuste on melko hyvä.

Päihdepsykoosit ovat yleisiä työikäisillä miehillä, elimellisen sairauden aiheuttamat psykoosit vanhuksilla. Somaattisiin sairauksiin liittyvissä psykooseissa ennakko-oireita ei yleensä ole. Psykoosi menee ohi, kun sairaus hoidetaan. Psykoosi ei muuta ihmisen persoonallisuutta ja hän paranee ennalleen. Uusiminen on harvinaista.

Psykoosiin joutunut ihminen herättää usein muissa ihmisissä pelkoja ja hämmennystä. Tiedon lisääminen auttaa omaisia suhtautumaan tilanteeseen ja tukemaan sairastuvaa.

– Kun akuutti sairauskohtaus on menossa, ihannetilanteessa ammattihenkilö voi toimia ”apuminänä”, joka tukee ahdistuksessa ja peloissa. Sairaalahoidossa tämä vierihoito eli psykiatrinen tehohoito on tärkeä hoitomuoto erityisesti silloin, kun rajusti alkaneessa psykoosissa joudutaan käyttämään eristystä, toteaa psykiatrian dosentti, kliininen opettaja Minna Valkonen-Korhonen Itä-Suomen yliopistosta.

Aikaisemmin ajateltiin, että psykoosipotilaan kanssa ei ole hyvä puhua oudoista kokemuksista, vaan huomio kannattaa kääntää sairaudesta muualle.

Nykyään suositellaan, että potilas voisi vapaasti keskustella oireistaan hoitavien henkilöiden ja omaisten kanssa. Keskustelu ei pahenna tilannetta, vaan saattaa paremminkin auttaa sairastunutta järjestämään kokemuksiaan. Sama pätee itsemurha-ajatuksiin.

Jos lähisuvussa on ollut psykooseja, kannattaa seurata läheisiä ja etenkin nuoria, joilla ilmenee erityistä käyttäytymistä.

Jokainen ihminen voi mennä psykoosiin, kun häntä kuormitetaan tarpeeksi kauan.

Minna Valkonen-Korhonen tähdentää, että aina ei ole välttämättä huono asia, jos perheessä on ennestään psykoosiin sairastuneita, joiden tilanne on hallinnassa.

– Silloin läheiset ymmärtävät paremmin sairautta ja osaavat kiinnittää oireisiin huomiota.

Psykoosi on monitekijäinen sairaus. Perimän ja sikiöajoista lähtien tapahtuvan kehityksen tuloksena ihmisen keskushermostoon syntyy heikko kohta, joka altistaa hänet kuormitusvaiheessa reagoimaan psykoottisesti.

– Jokainen ihminen voi mennä psykoosiin, kun häntä kuormitetaan tarpeeksi kauan. Kokeellisesti on todistettu, että kun ihminen eristetään pitkäksi aikaa ärsykeympäristöstä, hän alkaa tuottaa harhoja.

Pitkäaikaispsykoosisairauksissa ennakko-oireet alkavat usein nuoruusiässä ja sairastuminen tapahtuu 20–30 vuoden tienoilla. Keski-ikäisillä sairastumiset ovat harvinaisempia. Uusi sairastumishuippu tulee naisilla vaihdevuosien jälkeen, kun estrogeenituotanto hiipuu.

– Jos keski-ikäisellä tai vanhuksella ilmenee psykoosioireita, silloin pitää ehdottomasti tutkia, voiko taustalla olla jokin elimellinen sairaus.

Toistaiseksi ei pystytä varhaisten ennakko-oireiden perusteella ennustamaan, kuka sairastuu myöhemmin psykoosiin.

Psykoosilääkitystä ei aloiteta varmuuden vuoksi, sillä pitkäaikaisella lääkehoidolla on haittavaikutuksia. Paino voi nousta huomattavasti ja lääkkeet sotkevat sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan lisäten riskiä metaboliseen oireyhtymään. Myös neurologisten haittojen riski kasvaa.

Psykoosilääkityksellä voidaan silti siirtää psykoottisen häiriön puhkeamista riskipotilailla. Estolääkitys puolestaan estää psykoosin uusiutumisen.

Kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia, toimintaterapia, ohjaus ja ravitsemusneuvonta ovat hyviä keinoja auttaa sairastuneita. Uusimisen riski kasvaa elämän murros- ja kuormitusvaiheissa. Siksi on tärkeää, että potilaat osaavat pitää itsestään huolta ja omaksuvat säännölliset elämäntavat.

Psykoottinen oireilu liittyy myös somaattisiin sairauksiin

  • Vakavat keskushermostoinfektiot, korkea kuume, sepsis ja keuhkokuume.
  • Aivokasvaimet
  • Dabetekseen liittyvät verensokerin voimakkaat heilahdukset
  • Kilpirauhasen tai lisäkilpirauhasen sairaudet.
  • Aivoverenkiertohäiriöt ja aivovammat.
  • Neurodegeneratiiviset sairaudet, epilepsia.
  • Synnytyksen jälkeinen psykoosi.

Käypä hoito, Jonna Perälä: Psykoottisten häiriöiden epidemiologia, Helsingin yliopisto 2013.

Teksti Merja Perttula

Julkaistu Tehy-lehdessä 9/2013

 

 

Suosittelemme sinulle

Tehy
Julkaisupäivämäärä
2.2.2022
Tehy
Julkaisupäivämäärä
4.10.2021