Lisärokotteet vaihtelevat maittain
Yksittäisissä maissa on omat riskinsä ja vaatimuksensa, mutta pääpiirteittäin jako rokotteittain menee näin:
Keltakuumerokote Etelä-Amerikassa ja Afrikassa, jos vierailee keltakuumeen riskialueella. Jotkin maat edellyttävät rokotetta. Rokote antaa elinikäisen suojan.
Poliorokote Afrikassa ja Aasiassa. Tehosterokote saattaa olla tarpeen, vaikka matkailija olisi saanut rokoteohjelman mukaiset poliorokotukset.
Puutiaisaivotulehdus- eli TBE-rokote Lähi-idässä, Siperiassa ja Baltian maissa. Lyhyitä aikoja kaupungeissa oleskeleva turisti ei tarvitse rokotusta.
Meningokokkirokote Afrikassa päiväntasaajan seudulla. Turistimatkalla rokotusta ei tarvita. Saudi-Arabia edellyttää rokotusta pyhiinvaeltajilta.
Japanin aivotulehdusrokote Aasiassa. Turistimatkalla rokotusta ei tarvita. Se voi olla tarpeen, jos matkailija oleskelee pitkään maaseudulla tai liikkuu paljon ulkona.
Lavantautirokote Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa. Turisti ei tarvitse rokotusta, mutta rokotusta voi harkita, jos matkailija oleskelee pidempään taudin esiintymisalueilla maaseudulla tai pikkukaupungeissa.
Kolerarokote Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa. Koleraa ehkäisee parhaiten hyvä hygienia. Rokote voi olla tarpeen alkeellisissa olosuhteissa, joissa hygieniasta on vaikea pitää huolta.
Influenssarokote ei ole koskaan turha
Vuosittain on käytössä aina yksi, WHO:n määrittämä influenssarokote. Eri maanosissa voi kuitenkin olla liikkeellä eri viruksia. Influenssavirukset kiertävät maailmaa. Esimerkiksi eteläisen pallonpuoliskon kausi on puoli vuotta Suomea edellä, joten sinne matkustavalla suomalaisella ei ole ”ajantasaista” rokotetta.
Vuosittainen influenssarokotus kannattaa kuitenkin ottaa, koska etukäteen ei voi tietää, mitä viruksia on liikkeellä matkakohteessa. Influenssarokotus vähentää myös riskiä sairastua matkan aikana tartuntaan, jonka on saanut jo kotimaassa.
Vesikauhu harkinnan mukaan
Vesikauhua vastaan annettavan kolmen rokotteen sarjan tarvetta harkitaan tapauskohtaisesti. Rokote ei kuitenkaan poista tarvetta hakeutua lääkäriin, jos nisäkäs pääsee puremaan tai raapaisemaan. Vesikauhua esiintyy kaikkialla maailmassa.
Tuhkarokon riski Euroopassa noussut
Rokotuskattavuus on huonontunut, joten vastustuskyvyttömän tai rokottamattoman riski sairastua tuhkarokkoon on lisääntynyt Euroopassa. Tuhkarokon riski on aina ollut korkea kehitysmaissa Euroopan ulkopuolella.
Malariaan käytetään estolääkitystä
Malariaa ehkäistään hyttysiltä suojautumalla ja estolääkityksellä. Monia estolääkkeitä voi ostaa paikan päältä halvemmalla kuin Suomesta, mutta kohdemaassa myytävien reseptilääkkeidenkään laadusta ei voi olla varma. Malariaan ei ole matkailijoille tarkoitettua rokotetta.
Yhteys lääkäriin ajoissa
Joitakin rokotteita tarvitaan useampi annos, että teho olisi riittävä. Siksi kannattaa olla yhteydessä lääkäriin jo paria kuukautta ennen matkaa. Jotkin maat vaativat todistuksen keltakuumerokotuksesta. Se on voimassa vasta, kun rokotuksesta on kulunut kymmenen vuorokautta.
Lähdetkö reppureissulle?
Pienellä rahalla toteutettava reppureissu suuntautuu usein alkeellisiin olosuhteisiin. Rokotteet reppumatkailijalle kannattaa ottaa mahdollisimman kattavasti matkakohteiden mukaan. Matkavakuutuksesta ei kannata säästää. Matkapuhelimeen kannattaa tallentaa lähimmän omaisen tai vakuutusyhtiön numero nimellä ICE (In Case of Emergency). Näin ulkopuoliset saavat tarvittaessa yhteyden omaisiin.
Terveydenhuollon töihin?
Tarvittavat rokotukset ja muut varotoimet riippuvat siitä, mihin ja millaiseen työhön on lähdössä. Työskentely sairaalassa Euroopan suurkaupungissa on eri asia kuin pakolaisleirillä kehitysmaassa. Lääkäriin kannattaa olla hyvissä ajoin yhteydessä, jotta ehtii järjestää rokotukset ja muut tarvittavat varotoimet.
Matkailijan terveysopas
Asiantuntijana infektiolääkäri Katariina Kainulainen, Hus
Julkaistu Tehy-lehdessä 3/2019
