Yläkoulun aloittaneiden HPV-rokotuskattavuus on Suomessa huomattavasti muita Pohjoismaita matalampi. Tavoitteena on vähintään 90 prosentin rokotuskattavuus.
Suomessa HPV-rokotteen on saanut 80 prosenttia vuonna 2012 syntyneistä tytöistä ja 74 prosenttia pojista. Rokote ehkäisee useita papilloomaviruksen aiheuttamia syöpiä.
Tavoitteena on vähintään 90 prosentin rokotuskattavuus, jotta viruksen kierto väestössä saadaan pysäytettyä ja HPV:n aiheuttamien syöpien ilmaantuvuus laskemaan.
HPV eli papilloomavirus aiheuttaa useita eri syöpiä sekä naisilla että miehillä. Paras keino suojautua tartunnalta on riittävän ajoissa otettu HPV-rokote.
HPV-rokotussarjaan kuuluu kaksi rokotusta, jos rokotussarja aloitetaan alle 15-vuotiaana. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suosituksen mukaan niitä tarjotaan maksutta kouluterveydenhuollossa kaikille 5.- ja 6.-luokalaisille.
Suomi on mukana Euroopan unionin syöväntorjuntaohjelmassa. Tavoitteena on vähentää syöpien ilmaantumista HPV-rokotuskattavuutta nostamalla. Suurin osa alakouluikäisistä saa HPV-rokotteen, mutta Suomi jää kauas tavoitteesta, joka on Euroopan unionin asettama vähintään 90 prosentin rokotuskattavuus.
Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa vuonna 2012 syntyneiden tyttöjen rokotuskattavuus HPV-rokotteen ensimmäisen annoksen osalta on yli 90 prosenttia ja Tanskassakin 89 prosenttia.
Samanikäisten poikien rokotuskattavuus on kaikissa Pohjoismaissa hieman tyttöjä matalampi, mutta yli 90 prosentin kattavuuteen päästään Norjassa ja Islannissa. Tanskassa ja Ruotsissa kattavuus on 87 prosenttia.
HPV-rokotukset aloitettiin Suomessa tytöillä vuonna 2013 ja pojilla 2020. Ilman rokotuksia noin 80 prosenttia ihmisistä saa elämänsä aikana useille syöville altistavan papilloomavirustartunnan. Virus tarttuu iho- ja seksikontaktissa.
Jos lapsi ei ole saanut HPV-rokotuksia alakoulussa, kansallisen rokotusohjelman mukainen rokotussarja voidaan aloittaa tai sitä voidaan täydentää vielä yläkoulussa tai toisella asteella, kunnes hän täyttää 19 vuotta.
”Rokotussarja kannattaa aloittaa jo alakoulussa. Nuorena elimistö synnyttää paremmin vasta-aineita ja toisaalta tartuntaa ei todennäköisimmin ole vielä saatu. Rokote siis tehoaa parhaiten, kun sen saa nuorena”, sanoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio.
HPV-rokotussarjan toisen annoksen kattavuus on Suomessa tänä vuonna yläkoulun aloittaneilla tytöillä 66 prosenttia ja pojilla 58 prosenttia.
”Kahden annoksen rokotussarja antaa erinomaisen, lähes sataprosenttisen suojan, suurinta syöpäriskiä aiheuttavia papilloomaviruksia vastaan. Siksi on tärkeää ottaa molemmat rokotukset.”
THL järjestää 7. lokakuuta kello 17:30 kaikille kouluikäisten lasten vanhemmille suunnatun virtuaalisen vanhempainillan, jonka aiheena ovat HPV-rokotukset ja HPV:n aiheuttamien syöpien ehkäisy.
Verkossa järjestettävässä tapahtumassa THL:n, Husin, Syöpäjärjestöjen ja potilasjärjestön asiantuntijat kertovat HPV-rokotteen tehosta ja turvallisuudesta sekä rokotteella ehkäistävistä syövistä.
