Ikäihmisille selkäydinvamma saattaa tulla hyvin pienestäkin traumasta.
– Jos on jo valmiiksi kulumaa esimerkiksi kaularangassa, pienikin kaatuminen sängystä noustessa voi aiheuttaa vakavia vaurioita, fysiatrian erikoislääkäri Eija Ahoniemi Husin Selkäydinvammapoliklinikalta kertoo.
Nuorten miesten selkäydinvauriot syntyvät tyypillisesti liikenne- ja sukellusonnettomuuksissa. Pää edellä sukellettaessa tapahtuu onnettomuuksia myös selvin päin ja tutuilla mökkirannoilla. Pään ei tarvitse osua edes kiveen.
Vaurio selkäytimessä voi johtaa joko paraplegiaan eli alaraajahalvaukseen tai tetraplegiaan eli neliraajahalvaukseen. Kuntoutumisen kannalta on olennaista vaurion sijainti ja vakavuus.
Jos onnettomuuspaikalla todetaan selkäydinvamman riski, loukkaantuneen kaula- ja muuta selkärankaa tulee tukea potilasta liikuteltaessa. Parhaiten loukkaantuneen siirtämisen osaa ensiavun ammattilainen. Mikäli potilasta on kuitenkin pakko siirtää esimerkiksi paloturvallisuuden vuoksi, tajutonta pitää käsitellä kuten selkäydinvammaista – selkärankaa tukien, ei kainaloista raahaten.
Jos potilas on tajuissaan ja ilmoittaa, etteivät raajat liiku, kyse voi olla halvaantumisesta. Väärällä tavalla käsiteltäessä auttaja voi aiheuttaa selkäytimeen lisävaurioita.
Vuonna 2011 tuli voimaan terveydenhuoltolaki ja siihen liittyvä asetus, jonka mukaan selkäydinvammapotilas pyritään siirtämään akuuttihoitoon ja kuntoutukseen Oulun, Tampereen tai Helsingin yliopistosairaalaan.
– Ennen hoito oli hajallaan eri sairaaloissa. Laki varmistaa, että potilaat saavat aina asiantuntevaa hoitoa.
Selkäydinvammapotilaan hoito ja kuntoutus on ryhmätyöskentelyä. Hoitoryhmässä on lääkäri, fysio- ja toimintaterapeutti, sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä ja psykologi. Mukana on tarpeen mukaan myös muita erikoislääkäreitä ja asiantuntijoita, kuten ravintoterapeutti ja seksuaalineuvoja.
– Ydinvamma vaikuttaa ihmiseen kokonaisvaltaisesti, niin aineenvaihduntaan kuin hormonitoimintoihinkin. Lähes kaikille potilailla on eriasteisia ongelmia rakossa, suolessa ja sukupuolielämässä, koska selkäytimen hermot säätelevät näitä kaikkia, Ahoniemi selvittää.
Selkäydinvammaan johtavissa sairauksissa potilas hakeutuu yleensä hoitoon särkyjen ja lihasvoiman heikotuksen takia. Potilaan kanssa keskustellessa tulee usein esiin rakko- ja suoliongelmia sekä sukupuolielämän pulmia. Koska tauti kehittyy pikkuhiljaa, oikean diagnoosin saaminen voi viedä aikaa.
– Selkäydinvamma laittaa koko elämän uusiksi. Se vaikuttaa potilaan lähiympäristöön, läheisiin, työhön ja harrastuksiin. Mullistuksen jälkeen potilaat löytyvät yleensä elämän mielekkyyden, myös vakavasti halvaantuneet.
Aina pitää puhua potilaalle eikä saattajalle.
Fysiatrian erikoislääkäri Eija Ahoniemi
Potilaat selviytyvät psyykkisesti yllättävän hyvin, ihmismieli on sellainen. Vertaistuki on olennaisen tärkeää. Arjessa selviytymisessä auttaa teknologia ja erilaiset apuvälineet. Potilaiden tueksi koulutetaan myös koiria esimerkiksi kantoavuksi.
Vaurion sijainnista ja vakavuudesta riippuu, joutuuko selkäydinvammainen pyörätuoliin koko elämäksi. Jos kävelykyky palautuu, siihen menee useimmiten puolesta vuodesta vuoteen. Joissain tapauksissa selkäydinvammasta voi toipua kokonaan.
– Luonto korjaa selkäydinvammaista solutasolla, lääketiede ei siihen vielä täysin pysty. Vielä ei ole kehitetty lääkettä, joka parantaisi kuolleet hermosolut toimintakykyisiksi, vaikka hiirikokeissa tämä on ollut mahdollista. Myös potilaan oma motivoituminen on kuntoutuksessa tärkeää.
Jälkikomplikaatiot ovat yleisiä. Merkittäviä komplikaatioita ovat kipu ja spastisuus, virtsainfektiot, verisuonitukokset, osteoporoosi, syringomyelia eli selkäytimeen kehittyvät kystat sekä ihon tuntopuutokset, jotka lisäävät painehaavariskiä.
Hoitotyössä on tärkeää muistaa oikea asenne: ihminen itsessään ei muutu selkäydinvamman vuoksi.
– Aina pitää puhua potilaalle eikä esimerkiksi mahdolliselle saattajalle, Ahoniemi muistuttaa.
Selkäydinvamma ja masennus
- Masennusta esiintyy eri lähteiden mukaan 7–31 prosentilla selkäydinvamman saaneista. Vakavaa depressiota on todettu 10–38 prosentilla vammautuneista.
- Masennus kehittyy useimmiten ensimmäisen vuoden aikana vammautumisesta.
- Selkäydinvammaisilla on 3–5-kertainen itsemurhariski normaaliväestöön verrattuna.
- Masennusta hoidetaan lääkkeillä, myös fyysinen harjoittelu auttaa. Mielekkäät harrastukset tukevat psyykkistä hyvinvointia.
Käypä hoito
Teksti Maija Joutjärvi
Julkaistu Tehy-lehdessä 4/2014
