Some saa nuoret liikkeelle

Tutkimuksesi mukaan Facebookin välityksellä annettu elintapaohjaus vähensi ylipainoisten ja lihavien 13–16-vuotiaiden nuorten liikkumatonta aikaa, mutta painoindeksiin ja päivittäiseen reippaan liikunnan määrään se vaikutti vain vähän. Miksi näin?

Sitoutuminen elintapamuutoksiin on pitkä tie, joten ehkä 12 viikon ohjausinterventio ei ollut riittävän pitkä. Toisaalta liikunnan lisääminen on haastavaa sekä normaali- että ylipainoisille. Ehkä ensimmäinen askel voisi olla juuri pelien ja television ääressä vietetyn liikkumattoman ajan vähentäminen.

Nuorten päiviin voisi lisätä aktiviteetteja esimerkiksi tiivistämällä koulutoimen ja terveydenhuollon yhteistyötä. Saattaa olla, että ohjausta tulisi kehittää myös entistä nuorisolähtöisemmäksi.

Nostaisinkin liikkumattoman ajan vähentämiskeinot yhdeksi keskeiseksi jatkotutkimuksen aiheeksi.

Millaista nuorille annettavan elintapaohjauksen tulisi olla?

Pitää huomioida nuoren yksilölliset tarpeet ja elämäntilanne, jotta hän voi sitoutua ohjaukseen. Lisäksi ohjaus tulisi toteuttaa kouluterveydenhuollossa. Terveydenhoitajat voisivat antaa elintapaohjausta sosiaalisessa mediassa osana muuta kouluterveydenhuollon ohjausta.

Some on hyvä väline ohjaukseen, sillä siellä nuoret saavat vertaistukea ja voivat löytää seuraa vaikka lenkeille. Terveydenhoitaja taas saa jaettua asiantuntevaa tietoa samanaikaisesti suurelle määrälle nuoria.

Kuinka suuri osa suomalaisista nuorista on ylipainoisia?

Kouluterveyskyselyn 2015 mukaan peruskoulun 8.–9.-luokan oppilaista 16 prosenttia on ylipainoisia: pojista 19 ja tytöistä 13 prosenttia. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ylipainoisia on lähes neljännes: pojista 25 ja tytöistä 19 prosenttia.

Teksti Ulla Ojala