Työpäivän jälkeen on tärkeää päästä tilaan, jossa ei mieti työasioita. Kuvitus: Johanna Sarajärvi

Vatvotko työpaikan murheita vapaa-ajalla? Lue psykologin neljä neuvoa

Työasioista irtautumista ei saa jättää vain työntekijän päänvaivaksi. Myös työnantajalla on suuri vastuu.

Mistä tietää, että työasiat kuormittavat liikaa vapaa-ajalla?

Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija, työterveyspsykologi Tiina Koivisto kehottaa kiinnittämään huomiota palautumiseen. Palautumisessa on ongelmia, jos rentoutuminen työpäivän jälkeen tuntuu vaikealta tai työasiat jäävät pyörimään päähän pitkäksi aikaa. Ongelmista kertoo myös se, jos ei jaksa tavata vapaalla ketään tai edes perheen kuunteluun ei ole töiden jälkeen voimia.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

”Tilannetta voisi kuvailla niin, että oma tunneakku on kulunut päivän aikana loppuun. Sitä pitää ladata, jotta jaksaa taas osoittaa empatiaa ja kiinnostusta muita kohtaan.”

Myös keskittymisvaikeudet vapaa-ajalla kertovat puutteellisesta palautumisesta.

Tehy-lehti teki viime marraskuussa verkkosivuillaan kyselyn hoitajien kokemasta eettisestä stressistä. Kyselyyn vastaajat kertoivat myös keinoistaan, joilla he irrottautuvat työasioista. Useampi vastaaja sanoi hyväksyvänsä sen, ettei kaikkiin työpaikan asioihin voi vaikuttaa eikä kaikkeen tarvitse pystyä.

Tiina Koivisto näkee tämän viisautena.

”Sekä yksilön että työyhteisön on tärkeää rakentaa yhteistä ymmärrystä siitä, mihin kaikkeen voimme työpaikalla vaikuttaa.”

Koiviston mukaan tämä edellyttää avointa ja tasa-arvoista keskustelua turvallisessa ilmapiirissä. Osa asioista on vain pakko oppia hyväksymään: esimerkiksi saattohoitopotilaan joutuu jättämään oman työvuoron päättyessä, ja potilas voi menehtyä, vaikka häntä on hoidettu parhaalla mahdollisella tavalla.

Kaikkiin työpaikan asioihin ei voi vaikuttaa eikä kaikkeen tarvitse pystyä.

Eräs Tehy-lehden kyselyyn vastannut hoitaja kuvaili, että hän pyrkii tekemään työnsä mahdollisimman ihmisläheisesti ja eettisesti, oli tilanne osastolla mikä hyvänsä. Tiina Koiviston mukaan tämä kertoo työntekijän itsereflektiokyvystä.

”Hoitajalla on eettistä herkkyyttä ja hän osaa hahmottaa työtehtävänsä kokonaisuutena.”

Kyseisellä työntekijällä on Koiviston mukaan myös kyky tiedostaa, mikä on hänelle itselleen työssä tärkeää. Vahva ammatillinen itsetunto ja hyvät tunnetaidot auttavat kohtaamaan hoitotyössä eteen tulevia erilaisia, yllättäviäkin tilanteita.

Sama koskee myös työyhteisöä: mitä parempi yhteisymmärrys vallitsee siitä, mitkä asiat meidän työssämme kuormittavat ja miten suhtaudumme niihin, sitä helpompi on löytää ongelmiin ratkaisuja.

Yksi vastaaja kertoi eettisen stressinsä helpottuvan, kun hän kertoo potilaalle, miksi hoito on viivästynyt ja pahoittelee samalla viivästystä. Yleensä potilas on ymmärtäväinen tajutessaan, ettei kyse ole siitä, että häntä pidettäisiin arvottomampana kuin muita potilaita.

Tiina Koiviston mukaan toimintatapa kuulostaa hyvältä. Kun potilas osoittaa ymmärtämystä, työntekijän on helpompi toimia joutuessaan priorisoimaan työtehtäviä.

Pitäisikö työhön liittyvistä ajatuksista sitten päästä kokonaan eroon vapaa-ajalla?

”Ei tarvitse, sillä emmehän pysty lokeroimaan elämän eri osa-alueita ­erilleen. Työ jäsentyy osaksi tapaamme olla. Työasioita voi toki ajatella vapaa-ajalla, kunhan ne eivät kuormita liikaa.”

Hurtti huumori työkavereiden kesken auttaa palautumaan.

Jo työpäivän mittaan voi tehdä asioita, jotka edesauttavat työajan jälkeistä palautumista. Esimerkiksi mikrotauot estävät kuormituksen kasautumista. On havaittu, että luonnon katseluun käytetyt minitauot auttavat, samoin sellaiset tietoisen läsnäolon hetket, jolloin keskitytään johonkin aivan muuhun kuin työn edistämiseen.

Lounas- ja kahvitauoilla olisi hyvä jutella jostain aivan muusta kuin työstä. Myös hurtti huumori työkavereiden kesken auttaa palautumaan.

”Kaikki rennot ja myönteisesti virittyneet kohtaamiset työpäivän aikana ovat tärkeitä.”

On myös suuri etu, jos työkavereiden kesken on avoin ilmapiiri. Silloin tunteitaan voi purkaa stressaavan tilanteen jälkeen jollekulle vaikka lyhyestikin.

”Mitä enemmän kuormaa pystyy jättämään työpaikalle, sitä vähemmän sitä tulee kannettua kotiin.”

Tiina Koivisto huomauttaa, että työasioista irtautumista ei pidä jättää vain yksittäisen työntekijän vastuulle. Myös työpaikalla pitää tehdä muutoksia, jos jaksamista häiritsevät ajatukset seuraavat vapaa-ajalle.

”Oikea lääke on hoitaa juurisyytä, eikä vaimentaa pelkästään oireita.”

Kun työpaikalla on jatkuvaa eettistä stressiä, se kertoo epäkohdista, jotka pitäisi saada korjattua. Tilannekohtaisen pikaratkaisun sijaan tarvitaan laajempaa näkökulmaa. Esimerkiksi ennakointia pitäisi pystyä parantamaan, jotta hoitotyö saadaan sujuvaksi yllättävissäkin tilanteissa.

Eteen tulevat ongelmat ovat yleensä ihmisen kokoisia.

Myös henkilökunnan kehittämisosaamista tulisi kohentaa.

”Olen asioiden parantamisen suhteen hyvin optimistinen: töissä eteen tulevat ongelmat ovat yleensä ihmisen kokoisia ja ne pystytään useimmiten ratkomaan, kun niille annetaan tarpeeksi aikaa ja niiden ratkaisemiseen on käytettävissä osaamista.”

Työterveyslaitos on pureutunut tähän problematiikkaan Hyvä veto -hankkeessa, jossa kehitetään työhyvinvointia parantavaa toimintamallia. Se koostuu sote-organisaatioiden kanssa yhdessä kehitetyistä hyvistä käytännöistä. Ne liittyvät eettiseen organisaatiokulttuuriin, valmentavaan johtamiseen sekä nuorten ja kokeneiden yhteistyöhön.

Jos eettinen stressi alkaa käydä ylivoimaiseksi, työntekijä tarvitsee muiden tukea. Työhyvinvoinnin heikkenemisestä tulisi pystyä puhumaan lähiesihenkilölle. Hänen kuuluu kartoittaa tilannetta ja työtehtäviä sekä miettiä ratkaisuja.

Jos eettisen stressin syynä on se, että työt ovat kehnosti tai jopa laittomasti järjestetty, apua voi pyytää työpaikan luottamusmieheltä. Hänen tehtäviinsä kuuluu perehtyä työyksikön arkeen ja neuvotella työnantajan kanssa henkilöstöä koskevista asioista. Luottamusmiehen tukena taas ovat Tehyn asiantuntijat.

Työsuojeluvaltuutettu voi toimia tukihenkilönä asioiden käsittelyssä ja eteenpäin viemisessä.

Apua voi hakea myös työterveyshuollosta.

”Liiallisen kuormittumisen kanssa ei kannata sinnitellä liian pitkään. Asia on yksinkertaisesti niin, että mitä aiemmin saa keskusteluapua työterveyshuollosta, sitä parempi”, Koivisto sanoo.

Työterveyslaitoksen Hyvä veto -tutkimushanke verkossa.

Neljä neuvoa työasioiden unohtamiseen

1. Irrottaudu aktiivisesti

Työpäivän jälkeen olisi tärkeää päästä tilaan, jossa ei mieti työasioita. Ei siis pidä vilkuilla työpaikan sähköposteja, Whatsapp-ryhmää, työvuorolistaa tai työkalenteria.

”Mieli pääsee helpoiten irti työmoodista, kun ajatuksia suuntaa aktiivisesti pois työasioista”, sanoo työterveyspsykologi Tiina Koivisto.

2. Tunnista, mikä rentouttaa sinua parhaiten

Rentouttavien asioiden tekeminen on tärkeää, sillä pitkään jatkuessaan stressi haittaa terveyttä. Rentoutuminen vähentää stressioireita niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Rentoutumiskeinot ovat yksilöllisiä. Yhdelle sopii parhaiten ystävien seura ja oman perheen kanssa seurustelu, toiselle saunominen, mieluisat harrastukset tai vaikkapa mökillä puuhailu.

3. Opettele uusia taitoja

Uuden taidon oppiminen antaa virtaa ja nostaa mielialaa. Vapaa-ajalla kannattaa haastaa itsensä toisilla elämänalueilla kuin töissä.

”Hoitotyö on pitkälti ihmissuhdetyötä, joten vaikkapa uuden kielen oppiminen, käsityöt tai ratsastus antavat hyvää vastapainoa.”

4. Ole itsellesi rehellinen

Psykologista palautumista edistää se, että ihminen kokee voivansa itse vaikuttaa vapaa-aikaansa ja sen aikatauluihin.

”Onko vapaa-ajan tekeminen sellaista, minkä on itse valinnut ja mistä pitää? On hyvä pohtia rehellisesti ja etsiä juuri sellaista tekemistä mikä itselle on mieluista, vaikka esimerkiksi muut perheenjäsenet pitäisivät jostain muusta.”

Teksti Ulla Ojala, kuvitus Johanna Sarajärvi

Lue lisää:

Kenellä on suurin hätä juuri nyt? Jatkuvat vaikeat valinnat aiheuttavat hoitajille eettistä stressiä

Mainos
Mainos