Ensimmäinen yllätys oli se, kuinka voimakkaasti ihokontakti, ensi-imetys, vierihoito ja täysimetys ovat sidoksissa toisiinsa. Kun vastasyntynyt pääsi ihokontaktiin, hän aloitti ensi-imemisen nopeammin ja onnistuneemmin. Ihokontakti edisti myös vierihoitoa ja täysimetystä.
Toiseksi yllätti se, että tutkimusvastausten perusteella kaikki hoitajat eivät tienneet niitä lääketieteellisiä syitä, jolloin vauvalle annetaan lisäruokaa. Niitä ovat rintamaidon riittämättömyys, vauvan liiallinen painonlasku, keltaisuus ja verensokerin mataluus. Lisäruuan antamiseen päädyttiin silti myös vauvan imemisongelmien takia tai äidin toiveesta.
Miten hoitohenkilökunta voi edesauttaa täysimetyksen onnistumista?
Synnytyssalissa työskentelevien kätilöiden pitää huolehtia siitä, että vastasyntynyt pääsee äidin iholle mahdollisimman nopeasti ja saa olla siinä pitkään. Ensi-imetys keskeytyy valitettavan usein hoitotoimenpiteen tai esimerkiksi vuodeosastolle siirtymisen takia. Hoitohenkilökunnan ei pidä viestittää äideille, että imetyksen keskeyttäminen on hyväksyttävää.
Terveystieteiden tohtori Mervi Hakala työskentelee kliinisen hoitotyön asiantuntijana Oysin lasten ja naisten tulosalueella. Hänen väitöstutkimuksensa voit lukea täältä.
Teksti Ulla Ojala
