Vyöruusu on kivulias ihottuma

Jokainen vesirokon potenut voi sairastua vyöruusuun. Tautiin on saatavilla rokote.

Kuvateksti
Vyöruusun saa aikaan vesirokosta elimistöön jäänyt Varicella zoster -virus. Kuva: iStock

Punoittavalle iholle nousee kirkkaita rakkuloita, jotka ovat läpimitaltaan muutaman millimetrin. Ennen rakkuloiden ilmaantumista iho on ollut kosketusarka ja potilas on tuntenut vihlovaa ja polttavaa kipua.

Rakkulat lisääntyvät. Niiden määrä vaihtelee muutamasta jopa satoihin. Ihottuma on toispuoleinen eikä ylitä vartalon keskiviivaa. Rakkulat sameutuvat, rupeutuvat ja parantuvat viidestä kymmeneen päivän kuluessa.

Vyöruusun saa aikaan vesirokosta elimistöön jäänyt Varicella zoster -virus.

Vyöruusuun sairastuu elämänsä aikana joka neljäs. Tautiin voi sairastua jokainen, joka on sairastanut vesirokon. Heitä on noin 95 prosenttia väestöstä.

Sukupuolten välillä ei ole eroa, mutta vanhemmiten taudin vaara kasvaa. Yli 80-vuotiaista joka toinen voi sairastua. Syyksi on epäilty immuunijärjestelmän heikentymistä iän myötä.

Suomessa vyöruusu aiheuttaa lähes yhdeksäntuhatta lääkärikäyntiä ja tuhat sairaalahoitoa vuosittain.

Vyöruusun voi laukaista myös immunosuppressiivinen lääkitys tai sairaus.

Vyöruusun saa aikaan vesirokosta elimistöön jäänyt Varicella zoster -virus. Virus jää piileväksi hermojuurten tumakkeisiin, josta se siirtyy tuntohermoa pitkin ihoon tai limakalvolle.
Myös vesirokkorokotuksen saaneilla on todettu satunnaisesti vyöruusua. Rokotteessa on elävää, heikennettyä virusta, joten periaatteessa se voi jäädä piileväksi hermojuurten tumakkeisiin.

Vyöruusu ilmaantuu tavallisesti yhden, harvoin kahden tai kolmen vierekkäisen hermon alueelle. Yleisimmin se on vartalolla ja kasvoissa.
Kasvohermojen alueella vyöruusu saattaa infektoida silmän ja aiheuttaa rakkuloita suun ja nielun limakalvoon. Joskus tautiin voi liittyä myös neurologisia komplikaatioita. Tauti voi uusiutua vuosienkin kuluttua.

Uudestaan vyöruusuun sairastuu pari prosenttia potilaista. Yleensä tauti tulee samaan kohtaan kuin ensimmäiselläkin kerralla.

Vyöruusua vastaan on voinut saada Suomessa rokotteen viime keväästä lähtien. Rokote on tarkoitettu 50 vuotta täyttäneille, ja se annetaan yhtenä pistoksena.
Rokote vähentää tautiriskiä merkittävästi. Vesirokkovirusta ei saa poistettua elimistöstä, mutta aikuisena otettu vyöruusurokote helpottaa viruksen hallintaa.

Nopeasti aloitettu viruslääkitys nopeuttaa iho-oireiden paranemista ja vähentää kipua.

Suomessa on tutkittu paljon vyöruusurokotetta laajoissa, kansainvälisissä rokotetutkimuksissa. Tutkimustulokset ovat osoittaneet, että yksi annos rokotetta antaa riittävän suojan tautia vastaan. Rokotteen teho on parempi alle 60-vuotiailla kuin tätä vanhemmilla ihmisillä. Parhaillaan Suomessa tutkitaan myös toista vyöruusurokotetta.

Suomessa vyöruusurokotteen lisääminen kansalliseen rokotusohjelmaan kytkeytyy lasten vesirokkorokotuksiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on yrittänyt saada sitä kansalliseen rokotusohjelmaan jo vuosia.

Lievän vyöruusun voi hoitaa kotona. Särkyyn otetaan kipulääkettä ja ihoa hoidetaan pesuilla, kylvyillä ja antiseptisellä voiteella.
Lääkärissä on syytä käydä, jotta voi saada riittävän kipulääkityksen ja viruslääkkeitä. Nopeasti aloitettu viruslääkitys nopeuttaa iho-oireiden paranemista ja vähentää kipua.

Antiviraalilääkitys auttaa parhaiten, jos se aloitetaan kolmen vuorokauden kuluessa oireiden alkamisesta. Hoito asikloviirilla, valasikloviirilla tai famsikloviirilla on tarpeen erityisesti, kun potilas on iäkäs tai oireet ovat voimakkaita. Kaikki kolme viruslääkettä ovat turvallisia ja hyvin siedettyjä.

Viruslääkitys on tarpeen myös immuunivajepotilailla ja silloin, kun vyöruusu on kasvoissa.

Ihottuman lisäksi vyöruusuun voi liittyä postherpeettistä neuralgiaa, joka tarkoittaa voimakasta ja pitkäkestoista hermosärkyä. Pahimmillaan kipu voi kestää vuosia. Vyöruusurokote vähentää merkittävästi myös postherpeettiseen neuralgiaan sairastumista.

Voimakas hermokipu uuvuttaa potilaan. Hermoperäistä kipua on vaikea hoitaa, eikä perinteisistä kipulääkkeistä ole juuri apua. Kipuun annetaan esimerkiksi pregabaliinia, gabapentiiniä, tramadolia tai oksikodonia.

Vyöruusupotilaan rakkuloissa on eläviä vesirokkoviruksia. Ne voivat tartuttaa vesirokon ihmiseen, joka ei ole sairastanut tautia tai saanut sitä vastaan rokotusta. Virus leviää kosketustartuntana, pintojen välityksellä ja ilman kautta pitkiäkin matkoja.

Rakkulat kannattaa peittää apteekista saatavalla hydrokolloidisiteellä. Se estää virusten leviämistä tehokkaammin kuin pelkkä harsoside tai laastari.

Vesirokkoa sairastamattomien terveydenhuollon työntekijöiden on syytä ottaa vesirokkorokote. Siitä ei ole haittaa, vaikka olisi rokon jo sairastanutkin. 

Lääkäri, herpesvirustutkija Hannamari Välimaa, Hus. Terveyskirjasto, Duodecim, Rokotetutkimuskeskus.

Vyöruusurokote

  • Rokote vyöruusua vastaan tuli käyttöön Suomessa 2015. Sitä on myyty noin 700 kappaletta.
  • Maailmalla vyöruusurokotetta on toimitettu yli 28 miljoonaa annosta. Rokotushaittoina on raportoitu muun muassa pistoskohdan kipua ja päänsärkyä.
  • Rokotetta on käytetty Yhdysvalloissa vuodesta 2006 ja Kanadassa 2009 lähtien. Ruotsissa rokote tuli käyttöön vuonna 2013 ja Tanskassa 2014.
  • Iso-Britannia liitti vyöruusurokotteen rokotusohjelmaansa vuonna 2013. Suomessa rokote ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan.

Julkaistu Tehy-lehdessä 13/2015

Suosittelemme sinulle

Tehy
Julkaisupäivämäärä
11.3.2021
Tehy
Julkaisupäivämäärä
24.3.2021