Miksi janoamme pidempää elämää, Tiina Raevaara?

Kirjailija Tiina Raevaarasta kuolema ei ole tabu. Siitä puhutaan paljon, mutta hysteerisesti.

Kuvateksti
Vaikka eläisit terveellisesti, sattuma saattaa puuttua peliin, huomauttaa Tiina Raevaara.
Kuva: Pia Inberg

1. Olet kirjoittanut kirjan siitä, miten ihmiskunta taistelee kuolemaa ja vanhuutta vastaan. Miksi janoamme pidempää elämää?

Näen tässä kaksi tasoa. Tiede kurottaa entistä pidemmälle, mutta yksityinen ihminen voi pikemminkin haluta elämän rajallisuutta. Kaikki eivät havittele ikuista elämää eivätkä välttämättä edes pitkää elämää. Mielenkiintoista on, että ikuista elämää esimerkiksi syväjäädyttämällä haluavat ovat usein rikkaita miehiä. Ehkä valta kannustaa haluamaan valtaa myös omaan kuolemaansa.

2. Ihmiset elävät entistä pidempään. Silti tuntuu, ettei yhteiskunta oikein pysty huolehtimaan vanhuksista. Mitä ajattelet tästä?

Siinä on valtava ristiriita. Pidemmän elämän tavoitteluun annetaan esimerkiksi iltapäivälehdissä vinkkejä kepeään sävyyn, mutta toisaalta vanhuksille on jo nyt vaikea löytää hoitajia. Ehkä tämä pakottaa meidät löytämään parempia keinoja toimintakyvyn ylläpitoon ja siihen, miten haluamme elää.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

3. Miten Suomessa suhtaudutaan vanhoihin?

Vältellen. Yli 60-vuotiaat eivät näy kovin paljoa julkisuudessa, vaikka heidän osuutensa väestöstä kasvaa koko ajan. Suhtaudumme vanhuksiin vähän paapovasti kuin lapsiin. Meillä ei ole ollut julkisuudessa paljon muita malleja aktiivisista vanhuksista kuin Aira Samulin. Politiikassa naiset lopettavan uransa nuorempina kuin miehet, ehkä omasta tahdostaan ja ehkä se on myös ympäristön oletus. Toivon tähän muutosta.

4. Toteat kirjassasi, että kuolemasta puhutaan harvoin rauhallisesti ja hyväksyvästi. Miksihän näin?

Osin se on biologista. Kuolema on ollut uhka – sen syy voi olla tarttuva tauti. Kuolema on poikkeustilanne, josta huudellaan kiihtyneinä. Usein sanotaan, että kuolema on tabu, mutta minusta siitä puhutaan valtavasti, mutta hysteerisesti. Kuolleita ei nykyään juuri nähdä. Kuolema on kuin kauhuelokuvan hirviö, jota ei ole näytetty.

5. Mitkä ovat eksoottisimpia keinoja, joiden avulla ihminen on yrittänyt voittaa kuoleman?

Eläinkokeita on tehty paljon – miten kuollut voitaisiin elvyttää henkiin? Teurastetun sian aivot on kytketty verenkierron palauttavaan laitteeseen. Koirilta on irrotettu päitä ja kytketty toisten koirien kehoihin. Keinot ovat eksoottisia ja hirveitäkin, mutta jotakin hyvääkin on keksitty, kuten elinsiirrot.

6. Teitkö kirjaa kirjoittaessasi sinunkaupat kuoleman kanssa?

Suhtautumiseni kuolemaan rauhoittui. Toisaalta terveenä on hyvä julistaa pelottomuutta. Näen itsessäni joitakin ulkoisia vanhenemisen merkkejä, mutta sisältä koen olevani sama kuin parikymppisenä. Kuolemaan perehtymisen myötä minulle tuli tarve tehdä kuolinsiivous. Tarkoitus olisi laittaa paperit järjestykseen ja listata lapsia varten esimerkiksi, missä pankeissa tilini ovat.

Tiina Raevaara

  • 45-vuotias kirjailija ja filosofian tohtori Keravalta. Väitellyt perinnöllisyystieteestä.
  • Uusin kirja Ikuisen elämän lyhyt historia – Kuinka taistelemme kuolemaa ja vanhuutta vastaan.
  • Perheeseen kuuluu kaksi aikuista lasta ja kaksi koiraa.
  • Harrastaa crossfitiä ja salibandya. Aloitti vuosi sitten taiteen perusopinnot.