Ensihoitaja Simo Hytönen osaa tarvittaessa myös lentää: ”Aina kun tämä kopteri nousee, jonkun elämä on muuttunut”

Lääkärihelikopterissa työskentelevä ensihoitaja Simo Hytönen kohtaa työssään hengenvaarassa olevia potilaita. Vaativassa ammatissa on osattava myös ilmailutaitoja.

Kuvateksti
Simo Hytönen kertoo, että joskus lääkintähelikopteritiimillä on myös valoisampia tehtäviä. Viime vuonna hän oli viisi kertaa mukana kenttäsynnytyksissä.
Kuva: Matias Honkamaa

Kun hälytys tulee, lentäjä, lääkäri ja ensihoitaja pukevat päälleen haalarit ja kypärät. Helikopteri on ilmassa viidessä minuutissa hälytyksestä.

Tiimin vihreiden haalareiden selkämyksessä lukee Finnhems. Hems tulee englannin kielen sanoista helicopter emergency medical services eli vapaasti suomennettuna kiireellinen lääkärihelikopteritoiminta.

Suomalaisista lääkärihelikoptereista vastaava Finnhems toimii kuudella – tulevaisuudessa kahdeksalla – paikkakunnalla. Yksi niistä on Kuopio, jonka tukikohdan tiimissä työskentelee myös ensihoitaja Simo Hytönen, 44.

Ammatti saattaa näyttää ulospäin kiehtovalta, mutta Simo muistuttaa sen kääntöpuolesta. Perillä on aina ihminen hengenvaarassa, on kyse sitten sairauskohtauksesta, onnettomuudesta tai väkivallasta. Tavallisin tehtäväkoodi on ”eloton”.

”Aina kun lääkärihelikopteri lentää, on jonkun ihmisen elämä muuttunut perustavanlaatuisesti.”

Yhteistyössä ensihoidon kanssa

Kuopion Finnhemsin toiminta-alue on laaja. Se kattaa Savon lisäksi Pohjois-Karjalan sekä osia Kainuusta, Etelä-Karjalasta ja Keski-Suomesta. Lääkärihelikopterin lentoaika kohteeseen on 10–30 minuuttia. Kuopion toiminta-alueella ollaan yleensä lähempänä puolta tuntia.

Onnettomuustilanne voi olla vaikkapa seuraava: Uukuniemellä Etelä-Karjalassa on aivovamman saanut potilas. Kohteeseen lähtee myös savonlinnalainen ensihoitoyksikkö, joka ehtii perille ennen helikopteria. Helikopteri lentää ambulanssia vastaan, potilas siirretään ambulanssista helikopteriin ja lennätetään Kuopioon yliopistolliseen sairaalaan.

Menolennon aikana Simo seuraa tabletilta ambulanssin etenemistä ja miettii turvallista kohtaamispaikkaa.

”Se voi olla pelto, huoltoaseman piha tai tien levennyspaikka, jolla on leveyttä 30 ja pituutta 60 metriä.”

Tilanteesta riippuen toimintatavat vaihtelevat. Joskus lääkäri nousee ambulanssiin ja saattaa potilaan sairaalaan, joskus helikopteri taas ottaa potilaan kyytiin suoraan onnettomuuspaikalta.

Lääkärihelikopteritiimi voi liikkua myös autolla. Jos kohde on kolmenkymmenen kilometrin säteellä Kuopiosta, auto on nopeammin perillä.

Tehtävät peruuntuvat usein

Koska ambulanssi ehtii usein paikalle ennen helikopteria, Finnhems-tiimi saa ensihoidolta ajantasaista tietoa, jonka pohjalta tehdään uusi arvio.

”Lennon aikana arvioimme lääkärin kanssa kolmea asiaa: Tarvitseeko potilas apuamme, kuten tehohoitoa? Tarvitseeko hän nopean helikopterikuljetuksen sairaalaan? Millaiset ovat alueelliset resurssit? Vaikka kaksi ensimmäistä kohtaa eivät täyttyisi, joskus meidän on tarkoituksenmukaisempaa suorittaa kuljetus”, Simo kertoo.

Jos mikään kohta ei täyty, lento perutaan ja kopteri kääntyy takaisin. Peruutuksia tapahtuu myös siksi, että potilas ehtii menehtyä ennen kuin kopteri pääsee paikalle.

Kuopiossa tulee vuosittain noin 2 000 hälytystä, joista noin 500 johtaa potilaskontaktiin. Se on lähellä valtakunnallista Finnhems-toiminnan keskiarvoa.

”Toistuvat peruutukset turhauttavat. Tavoitteena on, että pääsisimme tarkempaan osuvuuteen, noin 50 prosenttiin, mikä on kansainvälisesti hyvä osuvuus.”

Ryysyistä rikkauksiin

Kuopion Finnhems sai kaksi vuotta sitten uuden tukikohdan luonnonkauniille paikalle Kallaveden rannalle. Kaksikerroksisessa rakennuksessa on kopteri- ja autohallin lisäksi toimisto- ja henkilöstötiloja, luokkahuone ja lääkevarasto.

”Olen vuonna 2005 alkaneen kopteri­urani aikana nähnyt kaikenmoisia tukikohtia. Olemme olleet kerrostalossa Varkaudessa, Joroisten vanhalla lentoasemalla homeisissa tiloissa ja Rissalassa kontissa. Nyt meillä on oikea pelastusasema. Ollaan siirrytty ryysyistä rikkauksiin”, Simo vertaa.

Jokin lentämisessä kiehtoo. Jo pelkkä kerosiinin haju saa minut hymyilemään.

Tiimiin kuuluu Simon lisäksi viisi muuta hems-ensihoitajaa, kuusi lentäjää ja 14 ensihoitolääkäriä. Lääkäreistä muutama tekee lääkärihelikopterityötä päätoimisesti ja loput päivystysvuoroina sairaalan virkatyön ohessa.

Työvuorot ovat 24- tai 48-tuntisia. Suuri osa työajasta on rutiinitöitä, kuten hoitovälineiden ja kaluston läpikäymistä. Koko ajan on kuitenkin oltava valmis lähtöön. Hälytyksiä tulee keskimäärin seitsemän vuorokaudessa.

Hems-ensihoitajat ovat moniosaajia, sillä hätätilanteiden varalta heidän on myös osattava tuoda helikopteri ja miehistö ehjänä alas. Työhön kuuluu paljon ilmailualan koulutusta. Lentämistä he harjoittelevat simulaattorilla 30 tuntia vuodessa.

Simo nauttii lentämisestä.

”Jokin siinä kiehtoo, vaikka kopteri tärisee ja hytissä on ahdasta ja meluisaa. Jo pelkkä moottorissa palavan kerosiinin haju saa minut hymyilemään.”

Kolme elvytystä ennen lounasta

Hems-ensihoitajan työ on kuormittavaa. Simo kuvailee, että pahimpina päivinä on ehtinyt olla kolme elvytystä jo ennen lounastaukoa.

”Suhtaudun kuitenkin niin, että tehtävä loppuu siihen, kun kopteri on tankattu ja saatu takaisin halliin. En mene mielelläni defusingeihin eli psyykkisesti kuormittavien tilanteiden purkukeskusteluihin, koska en koe hyötyväni niistä. Ymmärrän, että joillekin ne tulevat tarpeeseen, mutta minulle riittää tieto siitä, että olemme tehneet parhaamme.”

Työhön liittyy myös monenlaisia riskejä, joiden kanssa on opittava elämään.

”Onnettomuuden mahdollisuus kasvaa aina, kun kopterin jalakset nousevat maasta. Tämä pitää tiedostaa, mutta en minä sitä aktiivisesti mieti. Itäsuomalaisilla geeneillä riskini menehtyä sydän- ja verisuonisairauksiin on todennäköisempää.”

Simo suorittaa parhaillaan ylempää amk-tutkintoa ja tekee päättötyönään hems-toiminnalle kohtaamispaikkaverkostoa. Tavoitteena on saada Itä-Suomen alueelle ennalta määritellyt kohtaamispaikat helikopterille ja ambulanssille. Näin työstä tulee taas piirun verran turvallisempaa.

Lääkärihelikopterin ensihoitaja Simo Hytönen kopterin ohjaimissa.
Simon työvuorot ovat 24- tai 48-tuntisia.

Työvuoroni: Lähtöjä ja valmisteluja

12.00 Työvuoro alkaa. Edellisen työvuoron miehistö on tehtävällä. Ruokailu yhdessä vuoroon tulevan lentäjän kanssa.

13.15 Edellinen tiimi palaa tehtävältä. Helikopterin tankkaus ja varustetäydennyksiä lääkärin kanssa. Nopea briiffi edellisestä vuorokaudesta kotiin lähtevän miehistön kanssa.

15.00 Ilta/yövuoron lääkäri vaihtuu. Käymme läpi päivän asioita vuoroon tulevan kanssa.

16.30 Hälytys. Lääkäri ohjaa potilaan lähimpään sairaalaan, josta noudamme potilaan ja lennätämme Kysiin.

19.00 Paluu tukikohtaan. Tankkaus ja täydennykset. Nukun sopivissa väleissä aina, kun mahdollista.

00.15 Kenttäjohtaja soittaa ja tiedustelee, voidaanko lennättää kätilö kentälle ambulanssiin, jos synnytys on todennäköinen. Tästä ei kuitenkaan muodostu tehtävää.

03.40 Hälytys, joka hoidetaan lääkäriautolla.

08.00 Lääkäreiden vuoronvaihto­raportti.

10.00 Zoom-palaveri opiskeluun liittyen.

11.15–12.00 Lääkäriauton pesu ja varustetarkastus ja muut vuoronvaihtoon liittyvät työt.

Suosittelemme sinulle

Tehy
Julkaisupäivämäärä
18.3.2021
Tehy
Julkaisupäivämäärä
7.4.2021