Meidän täytyy olla kilpailukykyisiä soten tullessa, sanoo virtuaalisairaanhoitaja Anne Laine.
Kun sairaanhoitaja Anne Laine avaa työpäivän aluksi tietokoneensa, hän katsoo ensimmäiseksi yön aikana saapuneet älykkäät oirearviot.
Kaikki hämeenlinnalaisten oirearviot tulevat Annen työpisteeseen Viipurinkadun terveysaseman Virtuaaliyksikköön.
Esimerkiksi kurkkukivusta, virtsatieinfektiosta tai selkäkivusta kärsivä kuntalainen voi täyttää Minunterveyteni.fi-palvelusta löytyvän, oireita tarkasti kartoittavan kyselylomakkeen.
Kyselyn lisäksi palvelu hyödyntää potilas- ja asiakastietojärjestelmissä jo olevia tietoja. Algoritmit ja tekoäly tekevät materiaalista päätelmiä ja ohjaavat henkilön avun piiriin. Älykäs oirearvio antaa joko kotihoito-ohjeita tai ohjaa ottamaan yhteyttä terveysasemalle.
Anne tekee oirearvion perusteella hoidontarpeen arvioinnin, jota varten hän saattaa konsultoida lääkäriä. Sitten Anne on yhteydessä asiakkaaseen tämän toivomalla tavalla eli puhelimitse tai netin kautta.
Asiakkaalle annetaan joko kotihoito-ohjeita tai hän saa ajan lääkärille, sairaanhoitajalle tai fysioterapeutille.
Jos asiakas tuntee yöllä, että hänellä on virtsatietulehdus, hän voi täyttää oirearvion ja parhaassa tapauksessa hänellä on resepti apteekissa ennen töihin menoa.
Oirearvion voi täyttää mihin vuorokaudenaikaan tahansa.
– Jos asiakas tuntee yöllä, että hänellä on virtsatietulehdus, hän voi täyttää oirearvion ja parhaassa tapauksessa hänellä on resepti apteekissa ennen töihin menoa. Onhan tämä superpaljon helpompaa ja näppärämpää kuin perinteiseen ajanvaraukseen ja vastaanottokäynteihin perustuva malli.
Anne työskentelee virtuaalihoitajana kolmena päivänä viikossa. Kahtena muuna päivänä yksikössä työskentelee kolme eri sairaanhoitajaa. Myös yhden lääkärin työpanosta on kohdennettu yksikköön.
Virtuaalipalvelut vapauttavat ammattilaisten aikaa niille, jotka tarvitsevat tutkimuksia ja tapaamista kasvokkain.
Kaikki alkoi vuonna 2010, jolloin Viipurintien terveysasemalla alkoi suuri toimintatapojen muutos. Tavoitteeksi otettiin siirtyä perinteisestä organisaatiokeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen. Siihen saakka vastaanotolle pyrkiville oli jouduttu tarjoamaan usein ei oota.
Viimeisin vaihe on ollut osallistuminen Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut -hankkeeseen (ODA), joka on yksi hallitusohjelman kärkihankkeista. Hämeenlinna on yksi 14 pilottikunnasta.
Annen työnkuvaan kuuluu ODAn kehitystyöhön osallistuminen.
– Pidän virtuaalisesta työskentelytavasta paljon. Minusta on hienoa päästä kehittämään ja kokeilemaan uutta. On upeaa, että Hämeenlinnassa lähdetään rohkeasti liikkeelle.
Annea motivoi uuden toimintatavan tuoma hyöty asiakkaille.
– Tämä on huikea palveluvalikoiman lisäys. Ja täytyyhän meidän olla kilpailukykyisiä soten tullessa.
Yksi virtuaalitoiminnan tarjoama palvelu on sairaanhoitajan tai lääkärin etävastaanotto, jolle asiakas pääsee suojatun linkkiyhteyden kautta. Toiminta on kerännyt hyvää palautetta sekä asiakkailta että ammattilaisilta.
– On tärkeää, että etävastaanotolle ohjautuu oikeanlaisia asiakkaita eli sellaisia, joita ei tarvitse tutkia fyysisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi vatsatautia potevat, jotka tarvitsevat sairauslomatodistuksen.
Uusinta uutta on, että virtuaalisairaanhoitajalle voi varata netissä etävastaanottoajan. Etävastaanottoja hyödynnetään Hämeenlinnassa myös esimerkiksi pienellä Rengon terveysasemalla. Asiakas ja hoitaja voivat ottaa sieltä etäyhteyden Viipurintien terveysaseman lääkäriin.
Esimerkiksi etämittaus sujuu, jos osaa käyttää älypuhelinta. Viimeksi ohjeistin 75-vuotiasta herraa.
Virtuaalihoitajat ohjeistavat asiakkaita myös etälaitteiden käytössä. PEF-, verensokeri-, verenpaine ja INR-mittaukset onnistuvat etänä. Asiakas saa terveysasemalta kotiinsa esimerkiksi PEF-mittarin, ja puhallustulokset välittyvät bluetoothilla älypuhelimen sovellukseen ja edelleen potilaan omalle terveystilille.
– Näemme saman tien, jos mittausjakso ei ole onnistunut ja voimme ohjeistaa asiakasta. Näin ei tule tyhjäkäyntiä, vaan lääkärillä on käytössään laadukkaat puhallustulokset asiakkaan tullessa vastaanotolle.
Anne kumoaa harhaluulon, että virtuaalipalveluita käyttäisivät pelkästään nuoret.
– Esimerkiksi etämittaus sujuu, jos osaa käyttää älypuhelinta. Viimeksi ohjeistin 75-vuotiasta herraa.
Kaksi päivää viikossa Anne työskentelee Viipurintien terveysaseman Terveyshyöty-palvelussa. Sairaanhoitajat antavat asiakkaille omahoidon valmennusta, jossa asiakas saa tukea itse määrittelemänsä elämänmuutoksen toteuttamisessa. Asiakkaan tarpeista lähtevää palvelua halutaan toteuttaa rennosti ja rinnalla kulkien.
– Laadimme asiakkaan kanssa yksilöllisen hoitosuunnitelman. Emme tuputa esimerkiksi tupakoinnista luopumista, jos se ei ole hänen oma tavoitteensa.
Terveyshyödyssä työskennellään moniammatillisesti.
– Työskentelytilamme ovat vierekkäin, joten voimme konsultoida helposti toisiamme.
Osa Annen työtä on vetää asiakkaiden ryhmäohjausta virtuaalisesti. Ensimmäinen ryhmä on koostunut Hämeen Setlementin asiakkaista, joille Anne on antanut elämänhallintavalmennusta yhdessä toisen sairaanhoitajan ja fysioterapeutin kanssa.
Annen työnkuvaan kuuluu myös virtuaalisista palveluista viestiminen. Tietoa tarvitsevat niin asiakkaat, terveydenhuollon ammattilaiset kuin sidosryhmätkin, kuten kouluterveydenhuolto ja apteekit.
Työtä riittää, sillä kaikki eivät ole valmiita ottamaan uutta toimintatapaa omakseen. Anne on tosin huomannut, että esimerkiksi Skype-palaverit ovat opettaneet ihmisiä käyttämään yhä enemmän etäyhteyksiä.
– Tässä on pitänyt opetella itselle vieraita asioita, kuten markkinointia ja tiedotusta.
Oman haasteensa muodostavat laitteet ja yhteydet, jotka eivät aina toimi halutulla tavalla.
– Mutta onneksi meillä on hyvä it-tuki.
Mitä on tarjolla virtuaalisesti viiden vuoden kuluttua?
– Vaikea sanoa. Tärkeintä on viilata jo tarjolla olevia palveluita ja juurruttaa ne koko henkilökunnalle. Tavoitteena on, että lopulta ei olisi erillistä virtuaalipalveluyksikköä, vaan kaikki käyttäisivät virtuaalista työtapaa.
