Hätäkeskuksen apuna työskentelevä sairaanhoitaja voisi vähentää ensihoidon työpainetta merkittävästi, sanoo väitöstutkija

Selvitit väitöstyössäsi, onnistuuko puhelimessa tehtävä hoidon tarpeen arviointi vähentämään ensihoidon kiireettömiä tehtäviä. Miksi halusit tutkia juuri tätä aihetta?

Vuosien varrella terveydenhuolto on keskittynyt yhä suurempiin päivystyspisteisiin ja ikäihmisten kotihoitoa on lisätty. Tämän kehityksen myötä ensihoidon kustannukset ja tehtävämäärät ovat lähteneet nousuun. Ensihoidon resursseja ja niiden jakautumista on arvioitava uudelleen, jotta potilaita voidaan palvella laadukkaasti tulevaisuudessa.

Ensihoidolle välitetään Suomessa vuosittain noin 750 000 tehtävää, joista lähes kolmasosa on kiireettömiä.

Millä tavalla ensihoidon kiireettömiä tehtäviä pystyttäisiin karsimaan jopa kolmanneksella?

Tutkimukseen liittyvä pilotti toteutettiin Kainuun sairaanhoitopiirissä, ja siihen osallistui 765 kiireetöntä ensihoidon potilasta. Hätäkeskus ohjasi heidät riskinarvioinnin jälkeen sairaanhoitajan puhelimitse tekemään hoidon tarpeen arviointiin.

Kiireettömät tehtävät ovat muun muassa sosiaalisia ongelmia, pitkäaikaisia kroonisia sairauksia ja kiputiloja. Tutkimus osoitti, että kiireettömien potilaiden tarpeet voidaan arvioida hyvin puhelimessa. Tilanne hoitui 19 prosentilla potilaista puhelimessa annetulla ohjauksella ja neuvonnalla. 17 prosenttia potilaista ohjattiin muihin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ensihoito hoiti potilaista 63 prosenttia, ja heistäkin vain noin puolet tarvitsi ensihoidon kuljetusta jatkohoitoon.

Olivatko potilaat tyytyväisiä puhelimitse saamaansa palveluun?

Yli 80 prosenttia potilaista oli erittäin tyytyväisiä hoidon tarpeen arviointiin puhelimitse. Tyytyväisimpiä olivat ne, jotka eivät pitäneet ensihoidon palvelua itselleen välttämättömänä tai olivat jostakin syystä epävarmoja sen tarpeellisuudesta. Tutkimuksen perusteella näyttikin siltä, että potilaat soittavat usein hätäkeskukseen, kun eivät pysty itse arvioimaan oman tilansa kiireellisyyttä.

Tutkimus toi esiin myös haasteita, jotka tulisi ratkaista. Tyytymättömimpiä olivat potilaat, jotka olivat soittaneet hätäkeskukseen erilaisten kipujen vuoksi. Näyttää siltä, että kipua on vaikea arvioida puhelimessa.

Myös potilaat, jotka saivat kotipalveluja ja jotka soittivat virka-aikaan, kokivat palvelun vain hidastavan heidän hoitoon pääsyään.

Millaiset taloudelliset säästöt mallilla olisi saavutettavissa?

Merkittävät säästöt. Ensihoidon kiireettömien tehtävien tehtäväkohtaiset kulut vähenisivät teoriassa noin 30 prosenttia.

Petri Roivainen on yliopettaja akuutti- ja ensihoidon kehittämisen ja johtamisen yamk-tutkinto-ohjelmassa Oulun ammattikorkeakoulussa. Roivainen on työskennellyt aiemmin sairaanhoitajana ja lentoavustaja-ensihoitajana Oulun lääkäri- ja pelastushelikopteri Sepessä, sittemmin Oulun Finnhems 50:ssä. Hänen väitöstutkimuksensa voit lukea täältä.