Tiina Tuuva ottaa joskus työpaikalleen myös koiransa Witsin. Se tuo piristystä vanhuksille ruudun takaa. Kuva: Mikko Nikkinen

Kotihoito siirtyy etäaikaan – ”En aavistanut, että kohtaaminen voi olla näin hyvä”

Etäyhteyksiä on käytetty Etelä-Karjalassa jo pitkään, mutta korona-aikana niiden käyttö on lisääntynyt entisestään.

Sairaanhoitaja Tiina Tuuva istuu tietokoneen näytön ääressä kuulokkeet korvilla. Hän avaa etäyhteyden, ja tablettilaite pirisee parinkymmenen kilometrin päässä Lemillä 81-vuotiaan Liisan kotona.

Ensin kuvaruudulle ilmestyy vain Liisan päälaki, mutta kun Tiina pyytää häntä hieman muuttamaan asentoa, näkyy koko Liisa.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

– Päivää Liisa! Miten voit? Tiina kysyy.

Liisa vaikuttaa pirteältä ja hyvinvoivalta. Hän on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksoten) kotihoidon asiakas, jonka kahdesta päivittäisestä kotihoidon käynnistä toinen hoidetaan virtuaalisesti. Aamulla kotihoidon työntekijä käy kotikäynnillä. Illalla etäsoittaja tekee videovälitteisen kotikäynnin, jonka aikana hän varmistaa Liisan voinnin ja sen, että hän ottaa valmiiksi annostellut lääkkeensä.

Tämä on arkea Eksoten kotihoidossa. Etäyhteystiimi soittaa kuukausittain noin 10 000 videopuhelua kotihoidon asiakkaille.

– Anniii, kuuletko minua? Oletko päivälevolla? huhuilee kollega Tiinan vieressä, sermin takana.

Tiina varmistaa videopuhelun aikana Liisan voinnin ja sen, että hän ottaa valmiiksi annostellut lääkkeensä.

Hoitotyö digitalisoituu vauhdilla. Etäkäynnit ja -vastaanotot, joissa ammattilainen kohtaa asiakkaan tai potilaan videoyhteyden välityksellä, ovat vain yksi siivu digitalisaation isosta kakusta.

– Tulevaisuudessa jokainen hoitaja on jonkin sortin virtuaalihoitaja. Eikä vain tulevaisuudessa, vaan nämä ratkaisut ovat nykypäivää, sanoo projektipäällikkönä Tyksin Psykiatriassa työskentelevä Marko Muukka. Hän on aiemmin ollut muun muassa kehittämässä Mielenterveystalo.fi-verkkopalvelua.

Videovälitteinen käynti on maailman nopein kotikäynti.

Muukan mukaan etäratkaisut soveltuvat jokaiselle alalle ja kaikenlaisille asiakas- ja potilasryhmille. Esimerkiksi erilaisia terapia-, keskustelu-, seuranta- ja kontrollikäyntejä voidaan hoitaa virtuaalisesti.

– Eivät kaikki asiat vaadi sitä, että tullaan vastaanotolle. Videovälitteinen käynti on maailman nopein kotikäynti.

Muukka huomauttaa, että koronavirusepidemia on osoittanut karulla tavalla sen, että etäratkaisuja tarvitaan kipeästi. Monella alueella tehdään nyt digiloikka pakosta.

Esimerkiksi Pohjois-Savossa Kys ja perusterveydenhuollon liikelaitos Kysteri ottivat etävastaanotot käyttöön huhtikuussa suunniteltua nopeammalla aikataululla. Etävastaanottoja pitävät lääkäreiden lisäksi sairaanhoitajat sekä fysio- ja toimintaterapeutit.

Eksoten kotihoidossa virtuaalikäyntejä on tehty vuodesta 2016 lähtien. Tällä hetkellä etäsoittoja tehdään noin kahdeksalle prosentille kotihoidon asiakkaista. Soittoja soitetaan kahdessa vuorossa kymmenen työntekijän voimin.

– Virtuaalikäynteihin soveltuvat asiakkaat valitaan palvelutarpeen ja kotihoidon työntekijöiden arvion perusteella. Jollekin voivat riittää pelkät etäsoitot, toinen tarvitsee myös fyysisiä käyntejä. Näin pystymme keventämään kotihoidon työkuormaa ja kohdentamaan fyysisiä käyntejä niitä tarvitseville, kertoo toimintayksikön esimies Katja Joronen kotihoidon resurssipoolista.

Kun laite pirisee, asiakkaan ei tarvitse tehdä muuta kuin tulla sen lähelle.

Katjan mukaan virtuaalikäyntejä kohtaan oli alussa ennakkoluuloja sekä asiakkaiden että ammattilaisten puolella. Yhteydetkin pätkivät. Nyt verkkoteknologia on kehittynyt ja asenteet lieventyneet.

– Kotihoidon asiakkaat ovat suurimmaksi osaksi ikäihmisiä, joille digitaalisten laitteiden käyttö ja virtuaalikohtaamiset voivat olla vieraita ja jopa pelottavia. Toisaalta elämme maailmassa, jossa monet kahdeksankymppisetkin skypettävät lastenlastensa kanssa.

Katja korostaa yksilöllisiä ratkaisuja. Jos etäsoitto ei luonnistu tai asiakkaan vointi heikkenee, virtuaalikäynti vaihdetaan fyysiseen kotikäyntiin.

– Asiakas saa meiltä tablettilaitteen, jonka asennamme hänen kotiinsa. Yhteys on niin sanottu pakotettu yhteys. Kun laite pirisee, asiakkaan ei tarvitse tehdä muuta kuin tulla sen lähelle.

Kotihoidon asiakkaiden tableteissa on mahdollisuus myös omaisyhteyteen. Näin korona-aikaan ne ovat olleet kovassa käytössä.

Tiina ja Liisa vilkuttavat toisilleen, kun kymmenen minuutin mittainen puhelu päättyy. Liisa on tyytyväinen yhteyteen. Hänestä on mukavaa, kun on joku, jonka kanssa jutella.

Etäsoittajat tekevät soitot kotihoidon toiminnanohjauksen jakamien listojen mukaan. Työohjeesta Tiina näkee, mikä on soiton aihe.

– Se voi olla lääkkeiden oton valvonta tai sen valvominen, kun asiakas mittaa itseltään verensokerin ja annostelee insuliinin. Se voi olla ruokailun varmistaminen, voinnin seuranta, taukojumppatuokio tai henkisen tuen soitto.

Asiakkaan kanssa pääsee todella läheisiin väleihin, koska tässä ei voi tehdä muuta kuin olla läsnä ja jutella.

Sairaanhoitaja Tiina Tuuva

Tiina työskenteli kotihoidossa ennen kuin tuli töihin etäsoittotiimiin kaksi vuotta sitten. Hänelle uusi työ oli tervetullut, sillä paha nivelrikko teki kotihoitotyön turhan raskaaksi.

Hän on ollut positiivisesti yllättynyt etäkäynneistä.

– En aavistanut, että virtuaalinen kohtaaminen voi olla näin hyvä. Asiakkaan kanssa pääsee todella läheisiin väleihin, koska tässä ei voi tehdä muuta kuin olla läsnä ja jutella. Etäkäynnit eivät ole robottimaisia, vaan aitoja kohtaamisia. Monet vanhukset kokevat myös, että he ovat tasaveroisia kanssamme – tässä ei tule samanlaista hoitaja–hoidettava-asetelmaa kuin kotihoidon fyysisellä käynnillä.

Tiinalla on työpöydällään kaksi näyttöä, joista toisesta hän voi katsoa asiakkaan terveystietojen ja lääkelistan lisäksi paljon muutakin.

– Jos asiakas valittaa vaikkapa huimausta, tarkistan hänen lääkityksensä. Voin tarkistaa asiakasta varten apteekin aukioloajat, päivän tv-ohjelmat tai vaikka sen, milloin Tapio Rautavaara heittikään olympiakultaa.

Joskus käy niin, että asiakas ei ilmesty ruudun ääreen, vaikka laite miten pirisee. Silloin asiakasta yritetään tavoitella puhelimitse. Jos sekään ei onnistu, hälytetään kotihoidon kenttätiimi tarkistamaan tilanne.

– Ei etäyhteyksillä kaikkea pysty hoitamaan, vaan etäkäynnit ovat hyvä fyysisten käyntien tuki. Mielestäni asiakkaat ovat piristyneet näiden soittojen myötä. Koen työni merkitykselliseksi, koska pystyn tukemaan vanhusten kotona asumista, Tiina miettii.

Digitalisaation toivotaan säästävän aikaa ja rahaa. Mutta jos digiyhteydet tökkivät, eikä henkilökuntaa perehdytetä tarpeeksi erilaisten työkalujen käyttöön, voi käydä juuri päinvastoin.

Tiinan mukaan perehdytys on ollut melko hyvää. Helpdeskiltä voi pyytää tarvittaessa apua. Etelä-Karjalassa haastetta tuo Venäjän rajan läheisyys, joka aiheuttaa tietoliikennekatkoksia tietyillä alueilla.

Laitteisto saattaa olla julkisella puolella vanhanaikaista.

Marko Muukka huomauttaa, että toimivan etäyhteyden edellytyksenä on tietoturvallinen sovellus, johon hoitohenkilöstö on saanut riittävän perehdytyksen.

– Uuden teknologian käyttöönotto vaatii myös joustavaa mieltä ja rohkeutta luopua vanhasta. Koko ajan tulee uusia ratkaisuja ja laitteita, ja taitoja on päivitettävä. Uskon kuitenkin, että hoitoalan ammattilaiset pärjäävät. Hoitoalalla työskentelee fiksua porukkaa, jolla on paljon osaamista.

Haasteena hän näkee laitteiston, joka saattaa julkisella puolella olla vanhanaikaista.

– Laitteiden on oltava asianmukaisia, mitä ne eivät aina ole. Toinen haaste on se, että hoitoyksiköt ja eri vastuualueet ovat usein it-toimittajien armoilla. Kannustaisin nostamaan omalta vastuualueelta niitä digi-ihmisiä ja hyödyntämään heidän kiinnostustaan. Näitä innostuneita propellipäitä on hoitajissakin.

 

Esimerkkejä digitaalisaatiosta

  • Sähköiset oirearviot
  • Sähköinen asiointi
  • Sähköinen ajanvaraus
  • Erityisalakohtaiset sovellukset, esimerkiksi BuddyHealth
  • Esitietolomakkeet
  • Omien mittaustilausten syöttö
  • Chat
  • Kuvapuhelut
  • Etätapaamiset ja -vastaanotot

Teksti Tiina Suomalainen

Lue lisää:

Lapissa videoyhteys on oiva apu – korona on lisännyt etätyökalujen käyttöä entisestään

Mainos
Mainos