Kuka kelpaa johtajaksi?

Eri aikoina sairaanhoitajiksi opiskelleet ovat kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöitä.

Kuvateksti
Jokaisen pitäisi päästä hyödyntämään koulutuksella saatua osaamistaan. Kuva: Jari Lifländer

Hoitoalalla eletään murrosvaihetta: Osalla on opistoasteinen koulutus, osa on opiskellut sairaanhoitajaksi kaksi ja puoli vuotta ja käynyt päälle erikoisopinnot. Osa taas on suorittanut tutkintonsa ammattikorkeakoulussa.

Millaisella koulutuksella pääsee esimiestehtäviin?

Eri aikoina opintonsa tehneillä on erilaiset tutkintonimikkeet. Nimineulassa lukee sairaanhoitaja, mutta tutkintonimike voi olla sairaanhoitaja, sairaanhoitaja amk tai erikoissairaanhoitaja. Tehyläisillä työpaikoilla työskentelee samoissa tehtävissä ihmisiä, joilla on eri aikoina hankitut koulutukset.

Kelpoisuuden määräytyminen on kuitenkin selkeää: eri aikoina sairaanhoitajiksi opiskelleet ovat kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Ammatillisen koulutuksen ja pätevyyden terveydenhuollon ammateissa määrää lainsäädäntö.

Millaisella koulutuksella sitten pääsee esimiestehtäviin, esimerkiksi osastonhoitajaksi, apulaisosastonhoitajaksi tai vastaavaksi hoitajaksi? Työnantaja päättää, mitä valintatilanteessa arvostaa.

Tehyn suosituksen mukaan esimiehen pitää olla laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on terveystieteen tai terveydenhuollon maisterin tutkinto tai alansa erikoistutkinto sekä riittävä työkokemus. Alan erikoistutkinto on esimerkiksi opistotason erikoistutkinto.

Sairaanhoitaja voi johtaa sairaanhoitajaa perustutkinnon koulutustasosta riippumatta hankittuaan riittävästi johtamistehtävässä vaadittavaa lisä- ja täydennyskoulutusta. Aikaisemman esimieskelpoisen koulutuksen suorittaneet säilyttävät kelpoisuutensa.

Tiedekorkeakoulututkinto ja ylempi ammattikorkeakoulututkinto katsotaan nykyään työnhaussa samanarvoisiksi.

Tehyn sosiaalipoliittinen asiantuntija Eva Siitonen korostaa johtamisosaamisen tärkeyttä esimiestehtävissä. Ehkä tunnetuin koulutus on JET, johtamisen erikoisammattitutkinto, jonka voi suorittaa alasta riippumatta.

Työn sisältö ja siitä saatava palkka määritellään työn vaativuuden arvioinnissa.

Sisältöä ei määrittele koulutus, vaikka ihanne tietysti on, että jokainen pääsisi hyödyntämään työssään koulutuksella saatua osaamista.

Osa tiedekorkeakoulussa opiskelleista tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista on rivihoitajina, vaikka koulutus antaa valmiudet hallinnollisiin tehtäviin ja kehittämistehtäviin.

Tehyn näkemyksiä johtamisesta

  • Varsinkin lähiesimiehet ovat jäämässä suurin joukoin eläkkeelle – uusia voimia kaivataan.
  • Työhön kuuluu hallinnon rutiineja, mutta nykyään johtamisessa painottuu tiedon ja osaamisen johtaminen.
  • Hoitotyön johtajat ovat avainasemassa strategisessa johtamisessa. Työ edellyttää johtamistyön koulutusta, vastuiden ja vallanjaon tarkastelua uudella tavalla sekä talousosaamista.
  • Johtajien toiminnan pitää perustua tutkittuun tietoon. Vallan ja vastuun tulee olla selkeästi määriteltyjä.
  • Terveydenhuoltolaki edellyttää, että toimintayksikön johtaminen perustuu moniammatilliseen asiantuntemukseen, joka tukee laadukasta ja turvallista hoitoa, ammattiryhmien yhteistyötä sekä hoito- ja toimintatapojen kehittämistä.

Marja-Kaarina Koskinen ja Soila Nordström: Tiedolla ja taidolla sosiaali- ja terveydenhuollon työelämään. Tehyläistä koulutuspolitiikkaa 2013–2017. Tehyn julkaisuja 2/13.

Julkaistu Tehy-lehdessä 14/2013