Lähihoitajat saivat vakityön, kun juristi väläytti käräjiä

Kaksi lähihoitajaa oli työskennellyt määräaikaisilla työsopimuksilla saman kuntayhtymän palveluksessa vuodesta 2011 lähtien. Toisella oli yli kaksikymmentä pätkää ja toisella yli kolmekymmentä. Ketjutus oli katkeamatonta ja työtehtävät vuodeosastolla samantapaisia.

Määräaikaisuuden perusteet vaihtelivat. Työsopimuslain mukaan määräaikaisen työsopimuksen käyttö on mahdollista vain perustellusta syystä. Ilman perusteltua syytä solmittua määräaikaista työsuhdetta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana.

Lähihoitajien työsuhteita oli perusteltu muun muassa "avoimella toimella". Vakinaistaminen ei edellytä "toimen perustamista", vaan työnantaja voi palkata työntekijöitä työvoiman tarpeen mukaan.

– Työlainsäädäntö ei tunne avoimen toimen käsitettä, joten sillä ei voi määräaikaisuutta perustella, sanoo Tehyn lakimies Niina Nurminen.

Tehyn pääluottamusmies käynnisti vuoden 2016 syksyllä paikalliset neuvottelut työsuhteiden vakinaistamisesta. Työnantaja vetosi siihen, että vuodeosastojen potilastilannetta ei voi tietää etukäteen, joten työsuhteita ei voinut täyttää toistaiseksi voimassa olevina. Neuvottelut päättyivät erimielisinä.

Toimien täyttämisestä päättäminen kuului kuntayhtymän hallitukselle. Joulukuussa 2016 se päätti olla vakinaistamatta lähihoitajia. Hallitus perusteli päätöstä tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä: vuodeosaston käyttöasteen mahdollista pienenemistä ei voi tietää ennakolta.

Toukokuussa 2017 Nurminen lähetti hallitukselle kirjeet, joissa hän vaati lähihoitajien vakinaistamista. Hän perusteli vaatimustaan määräaikaisten työsopimusten perusteilla, pysyvällä työvoiman tarpeella ja toistuvilla määräaikaisilla työsuhteilla.

– Mitä useampia peräkkäisiä pätkiä, sitä vahvemmin kasvaa oletus siitä, että työnantaja paikkaa niillä pysyvää työvoiman tarvetta.

Nurminen ilmoitti, että lähihoitajat harkitsevat kanteen nostamista käräjäoikeudessa.

Hallitus päätti vakinaistaa kummatkin lähihoitajat.