Varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan lapsen osaaminen, vahvuudet, kiinnostuksen kohteet ja yksilölliset tarpeet. Kuva: Annika Rauhala

Lapsi tarvitsee vasun, kuka sen tekee? – näin toimii Porvoon varhaiskasvatus

Porvoossa lastenhoitajat laativat varhaiskasvatussuunnitelmia entiseen malliin.

1. Kaikki on koulutettu.

Porvoossa uusien varhaiskasvatussuunnitelmien (vasu) tekeminen on lastentarhanopettajien ja lastenhoitajien yhteinen asia. Yhteisissä koulutuksissa on käyty uusi lomake kohta kohdalta läpi.

Porvoo ei ottanut Opetushallituksen mallilomaketta sellaisenaan käyttöön, vaan laati oman.

2. Vastuu lastentarhanopettajalla.

Yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma eli vasu laaditaan jokaiselle varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle. Se turvaa lapsen oikeuden saada suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Suunnitelmassa yhdistyvät lapsen etu ja tarpeet sekä ammattilaisten havainnot ja näkemykset lapsesta.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Opetushallituksen mukaan suunnitelmasta vastaa lastentarhanopettaja, mikä on johtanut epäselvyyteen siitä, voivatko lastenhoitajat enää laatia vasuja. Tehyn ja Suomen Lastenhoitoalan Liitto ovat sitä mieltä, että lastenhoitajat voivat laatia vasuja. Lastentarhanopettajan vastuu ei tarkoita sitä, että hänen on tehtävä vasut yksin.

3. Vasuja on tehty kymmenen vuotta.

Porvoossa vasujen laadinnan kokonaisuudesta vastaavat lastentarhanopettaja ja päiväkodin johtaja. Jos lastenhoitaja kokee, ettei hänen osaamisensa riitä, hän saa ohjausta lastentarhanopettajalta. Suunnitelmien tekemiseen ei ole pakko osallistua, mutta kieltäytymisiä ei ole juuri ollut.

Porvoon päiväkodeissa on laadittu varhaiskasvatussuunnitelmia vuodesta 2007 lähtien. Lastenhoitajat ovat laatineet niitä alusta asti.

4. Pedagogiikka edellä.

Uusien varhaiskasvatussuunnitelmien pääpaino on pedagogiikassa ja myönteisissä oppimiskokemuksissa.

Varhaiskasvatus toteutuu henkilöstön, lasten ja ympäristön vuorovaikutuksessa. Kasvatus, opetus ja hoito muodostavat eheän kokonaisuuden. Ne painottuvat eri tavoin eri-ikäisillä lapsilla sekä varhaiskasvatuksen eri toimintamuodoissa.

Varhaiskasvatuksen hoitotilanteet ovat aina samanaikaisesti kasvatus- ja opetustilanteita. Niissä opitaan esimerkiksi vuorovaikutustaitoja, itsestä huolehtimisen taitoja, ajanhallintaa sekä omaksutaan hyviä tottumuksia.

5. Lapsi yksilönä.

Vasuun kirjataan, miten varhaiskasvatus vastaa yksittäisen lapsen tarpeisiin. Suunnitelmaan kirjataan lapsen osaaminen, vahvuudet, kiinnostuksen kohteet ja yksilölliset tarpeet.

Suunnitelma laaditaan yhteistyössä lapsen ja hänen perheensä kanssa. Suunnitelmassa otetaan huomioon lapsen ikä ja mahdolliset erityistarpeet.

Lähteet: varhaiskasvatuksen ohjaaja Jaana Häkkinen Porvoosta ja Opetushallitus