Maahanmuuttaja voi mieltää hammaslääkärin oikeasti kiduttajaksi

Maahanmuuttajien joukossa on ihmisiä, joilta on lyöty kiväärin perällä hampaat sisään, kertoo hammashoitaja Sini Tienhaara.

Kuvateksti
Sini Tienhaara kävi kesäkuun lopussa Puhoksen monikulttuurisessa kohtauspaikassa Helsingissä kertomassa suun terveydestä. Kuva: Kirsi Tuura

Hammashoito on monelle ihan muuta, mihin pohjoismaalainen hyvinvointivaltion kasvatti on tottunut. Jos suutari on kiskonut markkinoilla kipeän hampaan irti puuduttamatta, ei ole ihme, jos hammaslääkäriin lähtö epäilyttää.

Muun muassa tällaisia maahanmuuttajiin liittyviä asioita Sini Tienhaara avaa luennoilla hoitajille. Sini työskentelee suun terveydenhuollon terveyden edistäjänä Helsingin kaupungilla.

Sinin työpaikka on Helsingin Kalliossa. Osa työajasta kuluu toimistolla tietokoneen parissa. Se sisältää materiaalien ja koulutusten suunnittelua, tilaisuuksien sopimista, palautteiden keräämistä, tilastointia.

Hänellä on kolme kollegaa. Sinin vastuulla on tuottaa terveyden edistämiseen liittyvää materiaalia, joka koskee monikulttuurisuutta ja aikuisväestöä. Maantieteellisesti hänen sarkaansa on eteläinen Helsinki.

Sini arvioi, että 80 prosenttia hänen pitämistään koulutustilaisuuksista on terveydenhuollon ammattilaisille, mutta hän käy puhumassa myös suoraan erilaisille asiakasryhmille – muillekin kuin maahanmuuttajille. Kliinistä hoitotyötä hän ei enää tee.

Kun Sini kertoo maahanmuuttajille suun terveydestä, hän puhuu suomea. Usein hän on vieraana suomen kielen oppitunnilla. Apuna esityksessä hän käyttää selkokieltä, kuvia ja videoita.

Sini ei työskentele turvapaikanhakijoiden parissa, vaan heidän, jotka ovat jo asettuneet asumaan Helsinkiin. Moni maahanmuuttaja on perillä hampaiden hoidosta siinä kuin kantasuomalainenkin, mutta on myös heitä, joita tieto ei ole koskaan tavoittanut. Terveyden edistäjät vierailevat ryhmissä, joissa tarve on suurin. Yleensä kuulijoissa on luku- ja kirjoitustaidottomia.

– Voi olla uusi oivallus, että ihminen voi itse vaikuttaa suun terveyteen. Huonot hampaat eivät johdukaan vaikka perintötekijöistä, kehnosta ravinnosta tai veden laadusta, vaan siitä, miten hoidan hampaita nyt. Monesta on vaikea ymmärtää, miksi tarkastuksessa on hyvä käydä, vaikka hampaita ei särje.

Moni maahanmuuttaja on ihmetellyt minulle, miksi moni tuote, jota mainostetaan Suomessa nimenomaan lapsille, sisältää paljon sokeria.

Joskus hampaat voivat olla Suomeen tullessa hyvät, mutta pakomatkan raskaita kokemuksia paikataan uudessa kotimaassa herkuilla.

– Moni maahanmuuttaja on ihmetellyt minulle, miksi moni tuote, jota mainostetaan Suomessa nimenomaan lapsille, sisältää paljon sokeria. Miksi niitä annetaan myydä, jos ne ovat niin epäterveellisiä?

Välillä hammashoito on kompromisseja. Jos vanhemmille on terveyssyistä tärkeää antaa lapselle hunajaa, sitä ei auta kieltää, vaan neuvoa, että hampaiden vuoksi kerta päivässä riittää.

– Ikäihmisiä kunnioitetaan paljon. Jos yksi vanhus saa meiltä hyvää hoitoa, sillä voi olla suuri merkitys koko sukuun, kun sana leviää.

Maahanmuuttajien hammashoitopelko on yksi aihe, jonka kohtaamisessa Sini kouluttaa hoitoalan ammattilaisia. Moni pelkää kivun sijaan jotain muuta. Usein taustalla on pelko hallinnan menettämisestä. Silloin voidaan sopia, että toimenpide keskeytetään heti, jos asiakas nostaa kättään.

Jos ihmistä epäilyttää poran lipsahtaminen, hän voi seurata hoitoa käsipeilin avulla. Hammaslääkäriin voi myös ottaa mukaan kaverin. Jos toimenpiteiden äänet tuntuvat pahoilta, voi kuunnella musiikkia. Jos hajut etovat, voi sipaista tiikeribalsamia nenän alle.

Jos pelkää hammaslääkäriä, vastaanotolla kannattaa käydä säännöllisesti, etteivät ongelmat pääse pahoiksi.

Hammashoitaja voi tarvittaessa järjestää pelkäävälle tutustumiskäynnin, jolla tutkitaan välineitä: kokeillaan poraa varovasti kynteen ja testataan imuria.

– Jos pelkää hammaslääkäriä, vastaanotolla kannattaa käydä säännöllisesti, etteivät ongelmat pääse pahoiksi, Sini sanoo.

Pelkoja on eritasoisia. Joillekin hammaslääkäri on ollut oikeasti kiduttaja. Maahanmuuttajien joukossa on ihmisiä, joilta on lyöty kiväärin perällä hampaat sisään, johdettu sähköä hampaisiin tai kiskottu hampaita puuduttamatta. Asiaa pitää osata kysyä, jos hampaat ovat katkenneet.

– Tällaisessa tapauksessa kannattaa ottaa yhteyttä meihin tai Kidutettujen kuntoutuskeskukseen. Meillä on hammaslääkäri, joka hoitaa nimenomaan tällaisia tapauksia. Ääritilanteissa voidaan tarvita anestesiaa.

Liikkuva suunhoitoyksikkö Liisu on jo pari vuotta kiertänyt Helsingissä hoitamassa koululaisten hampaita. Liisu on kuorma-autoon rakennettu hammashoitola. Se on käynyt myös leikkipuistoissa, vanhusten palvelukeskuksissa ja asunnottomien luona. Liikkuvien palvelujen lisääminen on yksi asia, jota Sini ja muut terveyden edistäjät miettivät.

Esimerkiksi Koskelan monipuolisessa palvelukeskuksessa on pilotoitu iäkkäiden asiakkaiden lähelle tuotavia suun terveyspalveluita. Liisu ajettiin kolmeksi kuukaudeksi palvelukeskuksen pihaan ja suun terveyspalveluita sai osaston hoitohuoneeseen tai tarvittaessa vuoteen viereen.

Kaupunki yrittää tavoittaa asiakkaita monin uusin keinoin. Sini ylläpitää suun terveyteen keskittyviä some-kanavia. Mietinnässä on muun muassa, kuinka romaniväestöä tavoittaisi somen avulla.

Sini kasvoi lapsesta asti moniarvoiseksi. Hän matkustaa paljon. Jo valmistuessaan 1993 kodinhoitajaksi hän teki päättötyönsä pakolaisten vastaanotosta. Hän jatkoi opintoja hammashoitajaksi ja työskenteli alueella, jolla asui paljon maahanmuuttajaperheitä. Hän on myös käynyt Väestöliiton Monikulttuurisuuden asiantuntija -koulutuksen.

Sini on harvinainen asiantuntija – todennäköisesti alansa ainoa Suomessa. Vapaa-ajallakin hän käy kouluttamassa monikulttuurisuudesta suun terveydessä.

– Koen tärkeänä sen, että Suomessa asuvilla on tasaveroiset mahdollisuudet saada hoitoa. Hampailla on suuri vaikutus esimerkiksi itsetuntoon. Päihde- tai mielenterveyskuntoutuja voi motivoitua hakemaan työharjoitteluun, kun saa hampaansa kuntoon ja kokee olevansa ihmisen näköinen.

Suun terveys ei saisi olla terveydenhuollossa erillinen saareke, vaan osa kokonaisuutta.

Ongelmien ehkäisy on tärkeää niin maahanmuuttajien kuin kantaväestön kanssa jo pelkästään säästösyistä.

– Suun kunnolla on iso vaikutus yleisterveyteen. Suun terveys ei saisi olla terveydenhuollossa erillinen saareke, vaan osa kokonaisuutta. Tähän suuntaan olemme menossa. Välillä tosin tuntuu, että liian hitaasti.

Sinin ylläpitämät Facebook-sivut suun terveydenhuollosta.

Muita hyviä tietolähteitä suun terveydestä: papunet.net (piktogrammeja suun terveydestä), Hammaslääkäriliiton ilovesuu.fi (kaikille sopivaa tietoa suun terveydestä) ja syohyvaa.fi (muun muassa video ja juliste sokeripommeista).

 

Suosittelemme sinulle