Merja työskentelee tukea tarvitsevien nuorten parissa: ”Verstaan nuoret ovat minulle omia murusia”

Merja Haavisto työskentelee Sopimusvuori ry:n Verstaalla. Työ nuorten kanssa on hektistä mutta palkitsevaa.

Kuvateksti
Kun Merja Haavisto astuu sisään työpaikkansa ovesta, hän ei voi koskaan tarkalleen tietää, mitä päivä pitää sisällään. Kuvat: Jari Lifländer ja Merja Haaviston kotialbumi

Lounaspöydän ympärillä istuvat nuoret tsemppaavat Merja Haavistoa, 46, kun he huomaavat kuvaajan tulleen ottamaan hänestä valokuvia tätä juttua varten.

”Tuommoisia he ovat. Meillä on nuorten kanssa tosi läheiset suhteet. He ovat minulle omia murusia.”

Merja työskentelee sairaanhoitaja-realiteettiterapeuttina tamperelaisella Sopimusvuori ry:n Verstaalla. Se tarjoaa psykososiaalisen tuen ryhmäpalveluita. Kevyimmillään Verstas tukee nuorta kesän yli, jotta hänen vuorokausirytminsä pysyy vakaana ja hän pystyy jatkamaan koulunkäyntiä syksyllä. Vaativimmillaan on kysymys skitsofreniaa sairastavista, psykoottisista, viiltelevistä tai itsemurhaa yrittävistä nuorista.

”Suurimmalla osalla on mielenterveyspuolen diagnoosi, mutta me katsomme sen taakse nuorta kokonaisuutena.”

Nuoret tulevat Verstaalle pääasiassa Tampereen kaupungin aikuissosiaalityön, Osku-tiimin tai esimerkiksi te-toimiston omatyöntekijän kautta. Myös Verstaan työntekijät tekevät palvelupyyntöjä, jos nuorella ei ole muuta tahoa sitä tekemään.

Verstaalla käy noin 40 nuorta yhdestä neljään kertaa viikossa. Palveluiden kestoa arvioidaan yksilöllisesti tarpeen mukaan. Verstaan Starttipajalla on 30 vuoden yläikäraja.

Nimestään huolimatta Verstas ei ole käsityöpaja, vaan iloisesti sisustetuttu tila, jossa järjestetään monipuolista toimintaa nuorten kanssa laaditun viikko-ohjelman mukaisesti. Samalla käsitellään elämään liittyviä kysymyksiä keskustellen tai luovia menetelmiä hyödyntäen. Osa toiminnasta tapahtuu paikan päällä, osa koronan myötä kehitetyn mallin mukaisesti etänä ja osa hybridinä.

Viikko-ohjelmasta löytyy muun muassa kirjoitus-, bändi - ja valokuvausryhmiä. Lisäksi tehdään retkiä ja joskus jopa ulkomaanmatkoja sekä osallistutaan erilaisiin projekteihin.

”Kaikki toiminta lähtee nuorista itsestään. Nuori tietää itse parhaiten voimavaransa ja mitä hän tavoittelee. Tuemme heitä sen mukaan.”

Alkuun tavoitteena voi olla, että motivoidaan nuorta käymään säännöllisesti Verstaalla. Jos se onnistuu esimerkiksi kerran viikossa, käyntipäiviä lisätään vähitellen.

”Soittelemme tarvittaessa aamuisin nuorille ja herättelemme, jotta heille alkaa tulla vuorokausirytmiä.”

Merja on yhteydessä myös muihin hoitotahoihin, jos nuori on tavoittamattomissa ja vaarassa kadota palveluiden piiristä.

Ryhmien ohjaaminen on keskeinen osa Merjan työtä. Meneillään on esimerkiksi häpeää käsittelevä ryhmä.

”Yksi nuorista halusi toimia ryhmän apuohjaajana, ja se on sujunut hyvin. Tämä on ollut hieno onnistuminen, joka auttaa häntä eteenpäin omassa kehityksessä.”

Merjalla on sairaanhoitajakoulutuksensa vuoksi muiden tiimiläisten töistä poikkeavia tehtäviä. Hän käy nuorten kanssa tarvittaessa voinnillisia yksilökeskusteluja ja jalkautuu verkostopalavereihin.

”Jos verkostopalaverissa tulee muutoksia nuoren lääkitykseen, seuraan hänen vointiaan täällä ja keskustelen lääkityksestä yksilökeskusteluissa. Tarvit­taessa olen yhteydessä hoitavaan lääkäriin, jos asiakas antaa siihen luvan.”

Merja vastaa myös kuntouttavasta työtoiminnasta yhdessä toisen Verstaan ohjaajan kanssa. Hän toimii yksikön vastaavana ja sijaistaa muun muassa johtajaa.

Seitsemän hengen moniammatillinen tiimi on Merjan työssä suuri voimavara. Tiimistä löytyy muutakin kuin hoito- ja kasvatusalan ammattitutkinnoissa hankittuja tietoja ja taitoja. Verstaalla pyörii muun muassa pelipaja, ja yksi tiimiläisistä on koulutukseltaan myös metalli­artesaani. Hän osaa tehdä vaikkapa koruja.

Merja joutuu menemään työssään usein epämukavuusalueelleen.

”Meillä oli projekti Tampereen työväen­teatterin kanssa, ja nuoret käsikirjoittivat esityksen. Yhtäkkiä päädyin ohjaajaksi ja mukaan esitykseen – tanssia­kin piti. En oppinut mielestäni koreografiaa ja tulevat esiintymiset jännittivät. Silloin pidin itselleni puhuttelun: nuoria jännittää vielä enemmän kuin sinua ja sinun tehtäväsi on tsempata heitä!”

Merja valmistui lähihoitajaksi vuonna 1997. Hän suuntautui tuolloin mielenterveys-, päihde- ja kriisityöhön. Akuuttihoitoon suuntautuneeksi sairaanhoitajaksi hän valmistui työn ohessa vuonna 2017.

”Akuuttiin suuntautuminen tukee hyvin työtä, kun eteen tulee esimerkiksi psykoottisuutta tai itsemurhayrityksiä.”

Merjalla on myös realiteettiterapiakoulutus. Terapia pohjautuu tietoon siitä, että voimme itse vaikuttaa ajatteluumme ja samalla toimintaamme. Kun ajatukset ja toiminta lähtevät parempaan suuntaan, myös tunteet ja kehon reaktiot muuttuvat.

Työpäivät ovat täynnä kohtaamista ja vuorovaikutusta.

”Työ on siinä mielessä hyvin raskasta, että olemme nuorten saatavilla miltei koko ajan.”

Parasta työssä on, kun näkee nuoren pääsevän elämässään eteenpäin.

”Vaikka heihin kuinka kiintyisi, ammatillisuuteen kuuluu otteen irrottaminen. Heti, kun joku alkaa puhua, että pitäisiköhän hänen lakata käymästä täällä ja siirtyä eteenpäin, pyrin tarttumaan siihen ja kannustan eteenpäin.”

Merjan mieltä lämmittää, kun nuorelta tulee palaute, että ilman sinua en olisi tässä. Verstaan tuki ei kuitenkaan aina riitä, jolloin nuori pitää saada vahvemman tuen piiriin.

”Tilanne on aika huono. Lääkäriaikoja tai osastojaksoja ei meinaa saada.”

On raskasta, jos nuori jää yrityksistä huolimatta tavoittamatta. Itsemurhat ovat oma lukunsa.

”Pidän itsemurhia turhina kuolemina. Ne koskettavat aina syvältä. Silloin miettii, tekikö itse parhaansa. Se on aina oma prosessinsa.”

Maisemakuva Lapista pitkospuilta.
Lapin reissun lisäksi Verstaan nuorten kanssa on käyty muun muassa Unkarissa, Saksassa, Irlannissa, Tšekissä ja Virossa.

Kun matkarahat katosivat

”Verstaalta huijattiin muutama vuosi sitten lentolippuihin varatut yli 17 000 euroa. Olimme lähdössä nuorten kanssa Erasmus-vaihtoohjelman matkalle Bulgariaan. Ihmettelimme, kun lentolippuja ei kuulunut. Niitä ei koskaan tullut, ja teimme rikosilmoituksen poliisille yhdessä samalla tavalla huijattujen kanssa. Asiasta tehtiin juttu lehteen, minkä jälkeen johtajalle tuli soittoja muilta huijatuilta.

Nuorten pettymys oli valtava. Taustayhteisömme Sopimusvuori ry lainasi Verstaalle rahaa, jotta pääsimme kuitenkin Bulgariaan. Vedimme sen jälkeen menot minimiin, jotta pystyimme maksamaan rahat takaisin.

Huijari, jolla ei ollut mitään tekemistä Erasmus-hankkeen kanssa, saatiin kiinni ja hänet tuomittiin käräjäoikeudessa. Saimme takaisin 10 000 euroa. Päätimme, että nuoret ansaitsevat matkan myös näillä rahoilla. Kohteeksi valittiin Saariselkä. Kävimme muun muassa valloittamassa Kiilopään ja päiväretkellä Saamelaismuseo Siidassa. Kaikki nauttivat matkasta!”