Miksi onnellinen opiskelija on uhanalainen laji, Minna Savolainen?

Nuoren ei pitäisi joutua tekemään loppuelämän valintoja liian varhain, sanoo Nyyti ry:n toiminnanjohtaja Minna Savolainen.

Kuvateksti
Nuorten uupumus ei ratkea yksittäisiä opiskelijoita hoitamalla, kun perimmäiset syyt löytyvät tehokkuusvaatimuksista, sanoo Nyyti ry:n toiminnanjohtaja Minna Savolainen.
Kuva: Pia Inberg

1. Opiskelijoiden mielenterveyttä edistävä Nyyti ry on julistanut onnellisen opiskelijan uhan­alaiseksi lajiksi. Miksi?

Opiskelija elää hyvin ainutlaatuista elämänvaihetta nuoruuden ja aikuisuuden välimaastossa.

Yhteisöllisyyden, yhdessäolon ja hauskanpidon pitäisi kuulua opiskelijan elämään. Hyvinvoinnin ja hauskuuden sijasta mielenterveysongelmat ovat kuitenkin lisääntyneet opiskelijoilla huolestuttavasti.

Yli puolet opiskelijoista kokee psyykkisiä vaikeuksia. Pahoinvoiva väestöryhmä on iso, sillä opiskelijoita on puoli miljoonaa.

2. Miten oireilua voisi taltuttaa?

Mielenterveyden häiriö ei yleensä ratkea itsestään. Ongelma on kaksijakoinen: hoitojonoja pitää purkaa ja samalla panostaa ennaltaehkäisyyn. 

Avun ja tuen pitää olla oikea-aikaista, ja sitä täytyy olla riittävästi. Opiskelija tarvitsee matalan kynnyksen apua. Psykologi, kuraattori ja opinto-ohjaaja ovat tärkeitä, mutta jonot heidän luokseen ovat liian pitkiä. 

Tilanne on yllättänyt Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön. Sillä on hyvät digitaaliset palvelut, joiden kautta opiskelija saa yhteyden, mutta vastaanottoaikaa voi joutua odottamaan.

Toisen asteen opiskelijat ovat kunnan palvelujen piirissä, eikä tilanne ole hyvä sielläkään. 

Resursseja tarvitaan lisää, mutta ongelman juurisyyt eivät ratkea yksittäistä opiskelijaa hoitamalla.

Perimmäiset syyt löytyvät muun muassa koulutuspolitiikasta ja tehokkuusvaatimuksista, jotka ajavat nuoret liian ahtaalle.

3. Mikä nuoria kuormittaa?

Nuoret joutuvat tekemään valintoja, joihin he eivät ole kypsiä.

Pääsykoeuudistus ja ensikertalaiskiintiö tuottavat paineita toisen asteen opiskelijoille, jotka joutuvat taktikoimaan opintojensa ja hakutoiveidensa kanssa. 

Aikamme korostaa suorittamista, kilpailua ja tehokkuutta. Korona, sota, ilmastonmuutos ja luontokato murentavat turvallisuudentunnetta. Myös tulevaisuus ja työelämä näyttäytyvät tutkimusten mukaan kuormittavina.

Koulutuspolitiikkaa ja yhteiskunnallista ilmapiiriä pitää muokata niin, että nuorilla on aikaa kasvuun ja mahdollisuus tehdä vääriäkin valintoja. 

4. Miten neuvot ahdistunutta ­nuorta?

Puhu läheisille ja vertaisille. Hae apua. Ole armollinen itsellesi ja mieti, kuka sinulta vaatii ja mitä. Vaali arjessa sitä, mikä tuottaa iloa. 

Siedä keskeneräisyyttä ja takapakkeja. Jokaisella on oma polku hyvään elämään, eikä se etene suoraviivaisesti. Vastoinkäymisiä tulee väistämättä, mutta niiden edessä ei tarvitse luhistua. 

5. Mitä itse teet, jos arki alkaa kuormittaa?

Menen metsään koiran kanssa, ja stressi jää sinne. Onneksi puistoja ja viheralueita on Suomessa lähes aina lähellä.

Pandemia on syventänyt entisiä ongelmia

  • Psyykkisiä vaikeuksia kokevien korkeakouluopiskelijoiden määrä on kasvanut koko 2000-luvun. 
  • Apua ja hoitoa edellyttäviä psyykkisiä vaikeuksia kokee useampi kuin joka kolmas opiskelija.
  • 13 prosentilla korkeakouluopiskelijoista on viimeisen vuoden aikana diagnosoitu masennus. 
  • Myös toisen asteen opiskelijoiden hyvinvointi on heikentynyt. Useampi kuin joka neljäs toisen asteen opiskelija on uupunut.
  • Uupumus on tytöillä poikia yleisempää.

Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2021
Kouluterveyskysely 2021

Minna Savolainen

  • 52-vuotias Nyyti ry:n toiminnan­johtaja. Nyyti on opiskelijoiden mielenterveyttä ja opiskelukykyä edistävä valtakunnallinen yhdistys.
  • Sairaanhoitaja, terveystieteiden maisteri.
  • Perheeseen kuuluu puoliso ja koira.
  • Harrastaa ulkoilua koiran kanssa, luonnossa liikkumista ja mökkeilyä.
  • Twitterissä @SavolainenMinna.

Suosittelemme sinulle