Milloin voi puhua vanhuksesta, Esa Jämsen?

Geriatrian professori Esa Jämsen kannustaa hoitajia kertomaan lääkärille havaintonsa vanhusten lääkityksestä. ”Parhaimmillaan lääkärin kyseenalaistaminen lisää yhteistä ymmärrystä.”

Kuvateksti
Lihasvoiman kehittäminen ei ole koskaan myöhäistä, muistuttaa geriatrian professori Esa Jämsen.
Kuva: Liisa Takala

1. Milloin voi käyttää sanaa ”vanhus”?

Vanhus on hyvä sana kuvaamaan pitkään elänyttä ihmistä, jonka sairaudet vaikuttavat merkittävästi hänen toimintakykyynsä. Hän tarvitsee joko ympärivuorokautista hoitoa tai koti- tai omaishoitoa.
Kaikki vanhat ihmiset eivät ole vanhuksia.

2. Miten vanhusten toimintakykyä voi parantaa?

Toimintakykyä uhkaavat liikkumattomuus ja huonolla hoidolla olevat sairaudet.

Lihasvoiman puute lisää avuntarvetta ja haluttomuutta liikkua. Sairauksia emme voi poistaa, mutta lihasvoiman kehittäminen ei ole koskaan myöhäistä. 

Kuntoutuksen tarve täytyy tunnistaa, ja vanhuksen pitää saada toiveidensa mukaista ohjausta ja tukea lihasvoiman ylläpitoon. Kaikki eivät halua kuntosalille.

Otollinen hetki omaksua uusia elintapoja on silloin, kun ihminen jää eläkkeelle.

3. Miten vanhusten päätymistä päivystykseen voi ehkäistä?

Vanhukset päätyvät päivystykseen aina jonkin syyn takia. Voinnin muutokset johtuvat usein sairauksista, joita ei hoideta, tai ongelmista, joihin ei reagoida.

Kotihoidossa lääkärin pitäisi ottaa nopeasti kantaa hoitajien havaintoihin vanhuksen voinnin muutoksista. Jos näin ei tapahdu, ainoa vaihtoehto on soittaa ensihoito. Esimerkiksi elimistön kuivuminen kannattaisi hoitaa nopeasti lääkemuutoksella sen sijaan, että odotetaan päiviä, jolloin tarvitaan nesteytystä päivystyksessä.

Terveydenhuolto saa syyttää itseään vanhuksen toistuvista käynneistä. Jos kukaan ei selvitä ja tunnista varsinaista ongelmaa, se ei poistu. Ongelma voi olla esimerkiksi muistisairaus tai masennus.

Useimmat muistisairaat tarvitsevat lopulta ympärivuorokautista hoitoa. Muut pitäisi pystyä pitämään siinä kunnossa, että he voisivat asua kotona hyvän kotihoidon turvin.

4. Minkä arvosanan annat vanhusten lääkelistoille?

Kaikkea löytyy nelosen ja kympin väliltä. Keskiarvo voisi olla 7,5. Monilääkityksen hallinta on huonolla tolalla. Vanhus saa sopimattomia lääkkeitä, jos lääkäri ei tunne iän tuomia erityispiirteitä. Myös aiempi lääkitys voi tuottaa ongelmia.

Lääkäreitä kannustan ottamaan ­todesta hoitajien havainnot, sillä kokeneella hoitajalla on vahva lääkehoidon osaaminen. Yksinkertaisimmillaan ongelma saattaa olla tabletin liian suuri koko, jolloin vanhus ei saa sitä nieltyä.

Hoitajia kannustan tuomaan havaintojaan esiin lääkärille. Lääkärin kyseenalaistaminen tuottaa parhaimmillaan yhteistä ymmärrystä lisäävän kes­kustelun.

5. Mikä on lempiohjelmasi televisiossa?

Elämäni biisi. Siinä on musiikkia monipuolisesti eri vuosikymmeniltä ja tarinat laulujen takana ovat kiinnostavia ja samaistuttavia.

Esa Jämsen

  • 41-vuotias geriatrian erikoislääkäri ja Helsingin yliopiston geriatrian professori.
  • Tutkinut vanhusten akuuttihoitoa ja vanhusten lääkehoitoa.
  • Harrastaa lukemista, juoksua ja suunnistusta.
  • Perheeseen kuuluu puoliso ja kolme lasta.