Sairaanhoitajan ja kätilön koulutuksen saanut Vuokko Alaraatikka löysi uuden kutsumuksensa jalkojen hoitamisesta. Kuva: Mikko Nikkinen

Mitä sinun jaloillesi kuuluu? kysyy jalkojenhoitaja

Känsät, kovettumat ja kynsivaivat ovat Vuokko Alaraatikalle ongelmia, joiden ratkaisua hän rakastaa.

On sinullakin työ, kun ihmisten kynsiä kaivelet, sanoo asiakas.

– Joo, tämä on hurjan mielenkiintoista! vastaa jalkojenhoitaja Vuokko Alaraatikka.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Keskustelu kertoo paljon Vuokon asenteesta työhönsä: Jalat ovat ihmisen tukipilari, ja Vuokko on ottanut asiakseen hoitaa asiakkaidensa jalat niin hyvin kuin mahdollista.

– Tiedän olevani hyvä työssäni. Haluan jakaa asiakkaille tietoa, en pihistellä sitä. Parasta on, kun asiakas saa ongelmaansa ratkaisun ja lähtee kotiin reppu täynnä vinkkejä.

Vuokkoa harmittaa, jos ihminen menee esimerkiksi tulehtuneen kynnen takia lääkärille ja tämä määrää hoidoksi antibioottikuurin. Tulehduksen syy kun on usein sisäänkasvava kynsi, eikä se oikene antibiooteilla.

Vuokko on toiminut jalkojenhoitajana ja yrittäjänä samalla paikalla Lappeenrannassa jo 21 vuotta. Vuosien saatossa työnkuva on muotoutunut omanlaisekseen.

– Kun tapaan kollegoja, tuntuu joskus siltä kuin he puhuisivat eri kieltä kuin minä.

Suurin osa asiakkaista tulee Vuokolle jalkojen perushoitoon, mutta työ jää harvoin pelkäksi jalkapohjan rapsutukseksi ja kynsien leikkaamiseksi. Useimmilta löytyy vaivoja: kovettumia, känsiä, kynsisientä sekä paksuuntuneita, vaurioituneita ja sisäänkasvaneita kynsiä.

Känsä kertoo, että jossain päin kehoa on jumi, joka rajoittaa jalkaterän toimintaa.

Vuokko hoitaa iho- ja kynsivaivat, mutta miettii myös niiden taustoja. Usein kropasta löytyy jokin syy, joka aiheuttaa ongelmia jalkaterässä.

– Hoidan kokonaisuutta ja etsin ratkaisuja. Se on tämän työn suola. Esimerkiksi känsä kertoo, että jossain päin kehoa on jumi, joka rajoittaa jalkaterän toimintaa. Alaraajojen erimittaisuus puolestaan altistaa kynnen sisäänkasvulle ja aiheuttaa vaivaisenluita ja vasaravarpaita.

Yksi iso asiakasryhmä ovat diabeetikot ja reumaatikot.

– Reumajaloille teen kenkiin yksilöllisiä pehmusteita. Diabeetikoilla jalkojen ennaltaehkäisevä hoito on erityisen tärkeää. Viestini heille onkin, että he opettelisivat rakastamaan jalkojaan niin paljon, että kysyisivät päivittäin jaloiltaan: Mitä teille kuuluu?

Luonnonmukaisuus kiinnostaa Vuokkoa. Siksi hän on vähentänyt jalan toimintaa passivoivien tukipohjallisten tekoa, mutta tekee paljon jalan liikerataa tukevia, avustavia pohjallisia.

Paljasjalkakengistä Vuokko on hyvin innostunut.

– Kevyissä, vaimentamattomissa ja ohutpohjaisissa paljasjalkakengässä jalka tuntee alustan epätasaisuudet ja jalkapohjan hermot aktivoituvat. Myös jalkojen lihakset ja nivelet joutuvat töihin. Miellyttävä tunne säteilee läpi kehon päähän asti.

Sen jälkeen kun Vuokko hankki itselleen ensimmäiset paljasjalkakengät viisi vuotta sitten, hän ei ole käyttänyt juurikaan muita vapaa-ajan kenkiä.

Vuokko kritisoi lääkäreitä, jotka kirjoittavat sienilääkereseptin ottamatta ensin näytettä kynnestä.

Kynsisienen hoitoon Vuokolla on luonnonmukainen konsti, raaka etikka.

– Etikkaa laitetaan kynnen pinnalle tippa joka päivä niin kauan, kunnes kynsi on terve. Se vie useita kuukausia. Etikan tehoa ei ole tieteellisesti tutkittu, mutta on ilmeistä, että sieni-itiöt eivät viihdy happamassa ympäristössä.

Vuokko kritisoi mainoksia, jotka lupaavat katteettomasti, että kynsisienestä pääsee eroon muutamassa viikossa apteekista ilman reseptiä saatavilla aineilla. Hän kritisoi myös lääkäreitä, jotka kirjoittavat sienilääkereseptin ottamatta ensin näytettä kynnestä.

– Kevyin perustein määrättyjä sienilääkekuureja ei missään tapauksessa kannata syödä. Kuurit ovat raskaita ja koettelevat erityisesti maksaa ja suolistoa.

Suurin osa Vuokon asiakkaista on keski-ikäisiä ja ikääntyneitä naisia. Miesten osuus on ilahduttavasti lisääntynyt.

– Yksi merkittävä jalkojenhoitopalveluja tarvitseva ryhmä ovat kotihoidossa olevat vanhukset. En itse tee kotikäyntejä, mutta joskus omaiset tuovat mummon tai papan hoitolaani, ja löydös voi olla karmea: leikkaamattomat kynnet monen vuoden ajalta.

Joku on joskus sanonut, että minun pitäisi ottaa työstäni terapeuttilisä.

Vuokolle asiakkaat ovat työn rikkaus – ja pippuri. Hoitotuolissa ei istu vain asiakas jalkoineen, vaan ihminen iloineen ja murheineen.

– Monenlaisia asioita, myös parisuhdekiemuroita, puretaan hoidon aikana. Minä olen kiinni asiakkaan varpaassa enkä pääse karkuun. Joku onkin joskus sanonut, että minun pitäisi ottaa työstäni terapeuttilisä, Vuokko naurahtaa.

Vuokon mukaan suomalaiset huolehtivat jaloistaan vaihtelevasti. Edelleen ostetaan liian pieniä kenkiä tai tuijotetaan kengässä olevaan viitteelliseen kokonumeroon. Monelta jää hoksaamatta, että jalan koko muuttuu ikääntyessä, kun pehmytkudokset antavat periksi.

– Jalat ovat vähään tyytyväiset. Riittää, kun kengät ovat oikeankokoiset, ja kynsistä ja ihosta huolehditaan. Kynsisientä voi ehkäistä sillä, että ei kulje paljasjaloin uimahallissa eikä osta käytettyjä kenkiä.

Yrittäjä Vuokosta tuli 1990-luvun laman iskiessä. Työnantaja osoitti sairaanhoitajana ja kätilönä työskennelleelle Vuokolle työpaikan pitkäaikaissairaanhoidosta, eikä se Vuokkoa kiinnostanut.

– Aloin herätellä henkiin vanhaa haavettani yrittäjyydestä.

Tuttu fysioterapeutti ehdotti Vuokolle jalkojenhoitajakoulutusta – työt alan yrittäjänä eivät tulisi loppumaan. Vuokko pääsikin opiskelemaan jalkojenhoitajaksi Helsingin IV Terveydenhuolto-oppilaitokseen, jossa oli alkamassa maan historian toiseksi viimeinen jalkojenhoitajakurssi.

Koulutus kesti puolitoista vuotta. Vuokko teki toisen opiskelijan kanssa lopputyön siitä, miten perustetaan jalkahoitola.

– Siinähän minulla oli valmis resepti, kun koulu oli käyty loppuun.

Yrittäjänä voin tuoda työhön omia ajatuksiani ja näkemyksiäni. Se on hurjan motivoivaa.

Vuokko viihtyy yksin eikä kaipaa työkavereita. Myös yrittäjyyden vapaus sopii hänelle.

– Sairaalamaailmassa vallitsee hierarkia, ja siellä on noudatettava tiettyä hoitofilosofiaa. Yrittäjänä voin tuoda työhön omia ajatuksiani ja näkemyksiäni. Se on minusta hurjan motivoivaa.

Yrittäjyyteen kuuluvat pitkät päivät. Aamukahdeksalta alkanut päivä voi jatkua viiteen, kuuteen tai joskus kahdeksaankin. Vuokko muistelee, että ensimmäisen kaksiviikkoisen loman hän piti kolmetoista vuotta työskenneltyään.

– Mutta kun tekee riittävästi töitä, niin jossakin vaiheessa se alkaa näkyä myös viivan alla.

 

Jalkojenhoitajasta jalkaterapeuttiin

  • Jalkojenhoitaja-nimikettä saa käyttää vain terveydenhuolto-oppilaitoksen tutkinnon suorittanut. Jalkahoitajan nimikettä voi sen sijaan käyttää kuka tahansa.
  • Vuonna 1996 jalkojenhoitajien koulutus päättyi. Käyttöön otettiin amk-tutkintonimike jalkaterapeutti.
  • Jalkaterapeutiksi voi opiskella Helsingissä Metropolia-ammattikorkeakoulussa ja Savonlinnassa Kaakkois­Suomen ammattikorkeakoulussa.
  • Vuodesta 2003 on ollut myös mahdollista suorittaa jalkojenhoidon ammattitutkinto. Ammattitutkinnon suorittaneita ei rekisteröidä terveydenhuoltoalan ammattilaisten rekisteriin jalkojenhoitajaksi.

Lähde: Suomen Jalkojenhoitaja- ja Jalkaterapeuttiliitto

Teksti Tiina Suomalainen

Mainos
Mainos